New Horizons -luotaimen lähettämässä ensimmäisessä lähikuvassa näkyy vuoristoista aluetta. Kuva: NASA.
New Horizons -luotaimen lähettämässä ensimmäisessä lähikuvassa näkyy vuoristoista aluetta. Kuva: NASA.
Keskiviikkona julkaistiin kuva myös Pluton kuusta Kharonista. Kuva: NASA.
Keskiviikkona julkaistiin kuva myös Pluton kuusta Kharonista. Kuva: NASA.
Ku­vasttu vuo­ris­to Pluton eteläosassa lä­hel­tä aluet­ta, jo­ta on sa­not­tu Plu­ton kirk­kaak­si sy­dä­mek­si. Kuva: NASA.
Ku­vasttu vuo­ris­to Pluton eteläosassa lä­hel­tä aluet­ta, jo­ta on sa­not­tu Plu­ton kirk­kaak­si sy­dä­mek­si. Kuva: NASA.

Kuvan vuoret kohoavat 3 500 metrin korkeuteen. Vuoristo muodostui ehkä vain 100 miljoonaa vuotta sitten.

New Ho­ri­zons -luo­tain on lä­het­tä­nyt en­sim­mäi­sen lä­hi­ku­van Plu­tos­ta Maa­han. Ku­vas­sa vuo­ris­to nä­kyy 77 000 ki­lo­me­tin pääs­tä. Sii­nä erot­tuu ra­ken­tei­ta, jot­ka ovat pie­nem­piä kuin ki­lo­met­rin ko­ko­luok­kaa. Vuo­ret ovat Na­san mu­kaan yli kol­me ki­lo­met­riä kor­kei­ta.

Lä­hi­ku­vas­sa on alue, jo­ka kat­taa al­le pro­sen­tin Plu­ton pin­nas­ta. Se saat­taa ol­la geo­lo­gi­ses­ti ak­tii­vi­nen. Ikää alueel­la on eh­kä vain sa­ta mil­joo­naa vuot­ta. Se on hy­vin vä­hän au­rin­ko­kun­tam­me yli 4,5 mil­jar­din vuo­den ke­hi­tys­his­to­rias­sa.

Ar­vio vuo­rien iäs­tä pe­rus­tuu sii­hen, et­tä alueel­la ei ole lain­kaan tör­mäysk­raat­te­rei­ta. Vuo­ret ovat pyyh­ki­neet kraat­te­rien jäl­jet pois.

"Täs­sä on yk­si nuo­rim­mis­ta tie­de­tyis­tä pinnan­muo­dois­ta koko au­rin­ko­kun­nas­sam­me", häm­mäs­te­lee geo­lo­gi Jeff Moo­re New Ho­ri­zon­sin ku­vaus­ryh­mäs­tä.

Vuoristo nimettiin löytäjän mukaan

Jo­kin muu kuin Plu­ton sy­vyyk­sis­tä kum­pua­va läm­pö on tuot­ta­nut vuo­ret. Kyl­mäl­lä pla­nee­tal­la ei eh­kä ole yti­mes­sä niin pal­joa läm­pöä, et­tä se voi­si tuot­taa vuo­ris­ton.

Muual­la au­rin­ko­kun­nas­sa niin sa­no­tut vuo­ro­ve­si­voi­mat ovat saat­ta­neet muut­taa pal­jon kui­den pin­taa, kun isojen pla­neet­to­jen pai­no­voi­ma vai­kut­taa nii­hin. Tä­mä­kään ei syn­ny­tä vuo­ria Plu­tol­la.

Vuo­ret koos­tu­vat todennäköisesti Plu­ton ve­si­jääs­tä. Se on Plu­tol­la ko­vaa kuin ki­vi, sa­no­vat geo­lo­git New Ho­ri­zon­sin ko­ti­si­vuil­la. Osa hu­ipuis­ta näyt­tää te­rä­vil­tä.

Len­non pää­suun­nit­te­li­ja Alan Stern ar­vioi, et­tä geo­fyy­sik­ko­jen pi­tää nyt ar­vioi­da uu­del­leen syi­tä, jot­ka voi­vat joh­taa vuo­ris­to­jen syn­tyyn.

Len­non­joh­to on jo ni­men­nyt vuo­ret Cly­de Tom­baug­hin mu­kaan. Hän löy­si etäi­sen Plu­ton vuon­na 1930. Tom­baugh oli sil­loin vain 24-vuo­tias aloitteleva täh­ti­tie­tei­li­jä.

Typen lähde yhä mysteeri

Plu­ton pin­nal­la on myös typ­pi-, me­taa­ni- ja hii­li­diok­si­di­jää­tä, mut­ta nii­tä on vain ohut ker­ros. Eten­kin typ­peä il­maan­tuu pin­nal­le jos­tain li­sää.

Ty­pes­tä on ka­ran­nut ava­ruu­teen men­nei­syy­des­sä sa­to­jen met­rien pak­suis­ta ker­ros­ta vas­taa­va mää­rä. Tois­tai­sek­si ei tie­de­tä, mis­tä uut­ta typ­peä voi­si pin­nal­le tul­la, ker­too Tie­de­tuu­bin verk­ko­si­vu.

Tut­ki­jat tie­tä­vät nyt et­siä New Ho­ri­zon­sin ku­vis­ta esi­mer­kik­si mah­dol­li­sia gey­si­re­jä, jot­ka voi­si­vat tuot­taa pin­taan li­sää typ­peä. Nii­tä ei ole vie­lä löy­det­ty, ku­ten ei myös­kään jään al­ta pur­kau­tu­via tu­li­vuo­ria.

Kharonista löytyi Mordor

Kes­ki­viikko­na Na­sa jul­kai­si myös uu­den ku­van Plu­ton isos­ta kuus­ta Kha­ro­nis­ta.  Se on ku­vat­tu pal­jon kauem­paa, 466 000 ki­lo­met­rin pääs­tä.

Kha­ro­nin poh­jois­na­val­la on tum­ma alue. Se on ehkä suu­ri tör­mäysk­raat­te­ri. Alue on saa­nut nimen Mor­dor. Ni­mi on na­pat­tu John Tol­kie­nin kir­jas­ta Ta­ru sor­mus­ten her­ras­ta

Kha­ro­nis­sa on ete­läm­pä­nä kor­kei­ta jyr­kän­tei­tä lä­hes tu­han­nen ki­lo­met­rin mat­kal­la. Kuun itä­lai­dal­la nä­kyy pys­ty­suun­nas­sa sy­vä kan­jo­ni, jo­ka on lähes kym­me­nen ki­lo­met­riä sy­vä.

Pie­nes­tä kuus­ta Hyd­ras­ta jul­kais­tiin ku­va, jos­sa on lä­hin­nä vain pik­se­lei­tä. Mut­ta Hyd­ran ko­ko on nyt mi­tat­tu. Se on noin 45 kertaa 30 ki­lo­met­riä.

Parhaat palat vasta tulossa

New Ho­ri­zons -luo­tain pyy­häl­si tiis­tai­na Plu­ton ohi al­le 12 500 ki­lo­met­rin kor­keu­del­ta. Luo­tain oli pin­nan lä­hel­lä tuol­la kor­keu­del­la vain muu­ta­man mi­nuu­tin. Noin lä­hel­tä ei ole vie­lä tul­lut ku­via.

Vain pro­sent­ti New Ho­ri­zon­sin ko­koa­mas­ta da­tas­ta läh­ete­tään lä­hi­päi­vi­nä  Maa­han. E­nem­män ku­via ja da­taa tu­lee Maa­han vas­ta syys­kuun 14. päi­vän jäl­keen, kun New Ho­ri­zons on jo kau­ka­na pää­koh­tees­taan Plu­tos­ta.

Tie­to luo­tai­men ohi­len­nos­ta tu­li ra­dio­an­ten­nil­le lä­hel­le Mad­ri­dia Es­pan­jas­sa kes­ki­viik­ko­na aa­muyöl­lä. Na­sa tie­dot­ti onnistumisesta kes­ki­viik­ko­na aa­mul­la hie­man ennen kel­lo nel­jä Suo­men ai­kaa.

Luo­tai­men an­ten­ni oli kes­ki­viik­ko­na aa­mu­yöl­lä Suo­men ai­kaa kään­ty­nyt ta­kai­sin Maa­han suun­ni­tel­mien mu­kaan. New Ho­ri­zons vies­tit­ti en­sin ly­hyes­ti, et­tä kaik­ki me­ni hy­vin.

Len­non­joh­toon kuu­lu­va Ali­ce Bow­man vah­vis­ti BBC:l­le, et­tä New Ho­ri­zon­sin tie­to­ko­neen muis­ti­ti­la oli täyt­ty­nyt odo­te­tus­ti. Se kie­lii sii­tä, et­tä ohi­len­non ai­ka­na on saa­tu ke­rät­tyä pal­jon tie­toa.

Nyt alkaa tulkinta

Luo­tain oh­jat­tiin ohi­len­nol­la "a­vai­men­rei­kään", jon­ka ko­ko oli Plu­ton lä­hel­lä vain 100 ker­taa 150 ki­lo­met­riä. Ajoi­tuk­sen tark­kuus ko­loon oli 1–2 mi­nuu­tin luok­kaa.

Oh­jauk­sel­la len­non­joh­to sai New Ho­ri­zon­sin ot­ta­maan par­haat mah­dol­li­set va­lo­ku­vat kää­piö­pla­nee­tas­ta – jo­ka oli tä­hän as­ti vu­osi­kym­me­niä vain utui­nen pie­ni pis­te au­rin­ko­kun­tam­me reu­na­mil­la.

Nyt al­kaa ku­va­vir­ran tul­kin­ta. Sii­hen voi­vat osal­lis­tua kaik­ki pla­neet­ta Maan kan­sa­lai­set, mut­ta eri­tyi­ses­ti iso jouk­ko pla­neet­to­jen maas­ton am­mat­ti­tut­ki­joi­ta, esi­mer­kik­si geo­lo­ge­ja.

Par­hai­den ku­vien tark­kuus on eh­kä niin hy­vä, et­tä luo­tai­men Lor­ri-ka­me­ra erot­tai­si Plu­ton pin­nal­ta ta­lo­ja ja pi­ho­ja, jos siel­lä sel­lai­sia oli­si. Ku­via ot­taa myös mo­ni­spekt­ri­ka­me­ra Mvic.

Plu­ton pin­nal­la ha­vait­tiin jo kau­kaa vaa­leam­pia ja tum­mem­pia aluei­ta lä­hel­lä päi­vän­ta­saa­jaa. Il­ma­tie­teen lai­tok­sen tut­ki­jan Ilk­ka Sil­lan­pään mu­kaan vaa­lean me­taa­ni­jään su­la­mi­nen ja pai­koin muo­dos­tu­mi­nen syn­nyt­tää näi­tä eri aluei­ta.

Pin­nan li­säk­si luo­tain tuot­taa pal­jon tie­toa myös Plu­ton kaa­su­ke­häs­tä, ker­too Il­ma­tie­teen lai­tok­sen tie­do­te. Sil­lan­pää on mal­lin­ta­nut Plu­ton kaa­su­ke­hän ja au­rin­ko­tuu­len vuo­ro­vai­ku­tus­ta.

Jännitettävää riittää

Ku­via tu­lee kau­kaa Kui­pe­rin vyö­hyk­keel­tä jo­pa 16 kuu­kaut­ta, sil­lä tie­don­vä­li­tys luo­tai­men ja len­non­joh­don välillä on hi­das­ta.

Yk­si­kin jäi­nen pik­ku­ki­vi oli­si saat­ta­nut tu­ho­ta kal­lis­ar­voi­sen lait­teen, kun se kul­ki Plu­ton ohi yli 14 ki­lo­met­rin se­kun­ti­vauh­dil­la.

New Ho­ri­zons jat­kaa mat­kaan­sa Kui­pe­rin vyö­hyk­keel­lä, jos­sa on tu­han­sia uu­sia, pie­nem­piä koh­tei­ta. Luo­tain oli kes­ki­viik­ko­na aa­mu­päi­väl­lä jo yli mil­joo­nan ki­lo­met­rin pääs­sä Plu­tos­ta.

Jo tiis­tai­na var­mis­tui, et­tä Plu­to on sit­ten­kin hie­man suu­rem­pi kuin toi­nen Kui­pe­rin vyö­hyk­keen iso kää­piö­pla­neet­ta eli Eris.

Juttua on muokattu klo 13:45, lisätty uusia tietoja Hydrasta, Kharonista, Tombaughin alueen vuorista sekä typpi-, hiilidioksidi- ja metaanijäästä.

deezee
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt6.6.2011

Avaruusluotain New Horizons lähetti ensimmäisen lähikuvan Plutosta

JPI 23.07.2015 klo 00:26 No en minä sitä ole vastustanut etteikö noihin jälkiin voisi törmäys osaltaan liittyä vaan väitettäsi fysikaalisesti mahdottoman pienellä nopeudella tapahtuvasta törmäyksessä. Pienin mahdollinen nopeus on aina suhteessa sekä törmääjään että törmäysmateriaaliin. Törmäysten tunteminen ei minun tietääkseni ole vielä ihan hirveän hyvällä tolalla, jos ottaa huomioon sen, että mm. törmäysenergiaa pahiten levittäviä luoteja tutkitaan ja kehitetään edellen. En ihan itsekään...
Lue kommentti
JPI
Seuraa 
Viestejä25311
Liittynyt5.12.2012

Avaruusluotain New Horizons lähetti ensimmäisen lähikuvan Plutosta

deezee 22.07.2015 klo 22:59 JPI 22.07.2015 klo 21:49 No mistäs tässä sitte keskustelaan, eikö? "Esittämälläsi kriteerillä Kuun päätyminen Maan kiertolaiseksikin olisi täysi mahdottomuus." No Maa ei olekkaan Kuuta siepannut kiertoradalleen, vaa Maahan on ammoin törmännyt arviolta Marsin kokonen planeetta ja rojusta on sitten kasautunut Kuu. Sinä siis yrität sanoa, että on täysin ehdottoman ihan mahdottoman mahdotonta, että Pluton pinnalla olevat vuoret eivät voi olla törmäysjälkiä, koska jutut...
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä