Avaruusluotain New Horizons lähetti ensimmäisen lähikuvan Plutosta

New Ho­ri­zons -luo­tain on lä­het­tä­nyt en­sim­mäi­sen lä­hi­ku­van Plu­tos­ta Maa­han. Ku­vas­sa vuo­ris­to nä­kyy 77 000 ki­lo­me­tin pääs­tä. Sii­nä erot­tuu ra­ken­tei­ta, jot­ka ovat pie­nem­piä kuin ki­lo­met­rin ko­ko­luok­kaa. Vuo­ret ovat Na­san mu­kaan yli kol­me ki­lo­met­riä kor­kei­ta.

Lä­hi­ku­vas­sa on alue, jo­ka kat­taa al­le pro­sen­tin Plu­ton pin­nas­ta. Se saat­taa ol­la geo­lo­gi­ses­ti ak­tii­vi­nen. Ikää alueel­la on eh­kä vain sa­ta mil­joo­naa vuot­ta. Se on hy­vin vä­hän au­rin­ko­kun­tam­me yli 4,5 mil­jar­din vuo­den ke­hi­tys­his­to­rias­sa.

Ar­vio vuo­rien iäs­tä pe­rus­tuu sii­hen, et­tä alueel­la ei ole lain­kaan tör­mäysk­raat­te­rei­ta. Vuo­ret ovat pyyh­ki­neet kraat­te­rien jäl­jet pois.

"Täs­sä on yk­si nuo­rim­mis­ta tie­de­tyis­tä pinnan­muo­dois­ta koko au­rin­ko­kun­nas­sam­me", häm­mäs­te­lee geo­lo­gi Jeff Moo­re New Ho­ri­zon­sin ku­vaus­ryh­mäs­tä.

Vuoristo nimettiin löytäjän mukaan

Jo­kin muu kuin Plu­ton sy­vyyk­sis­tä kum­pua­va läm­pö on tuot­ta­nut vuo­ret. Kyl­mäl­lä pla­nee­tal­la ei eh­kä ole yti­mes­sä niin pal­joa läm­pöä, et­tä se voi­si tuot­taa vuo­ris­ton.

Muual­la au­rin­ko­kun­nas­sa niin sa­no­tut vuo­ro­ve­si­voi­mat ovat saat­ta­neet muut­taa pal­jon kui­den pin­taa, kun isojen pla­neet­to­jen pai­no­voi­ma vai­kut­taa nii­hin. Tä­mä­kään ei syn­ny­tä vuo­ria Plu­tol­la.

Vuo­ret koos­tu­vat todennäköisesti Plu­ton ve­si­jääs­tä. Se on Plu­tol­la ko­vaa kuin ki­vi, sa­no­vat geo­lo­git New Ho­ri­zon­sin ko­ti­si­vuil­la. Osa hu­ipuis­ta näyt­tää te­rä­vil­tä.

Len­non pää­suun­nit­te­li­ja Alan Stern ar­vioi, et­tä geo­fyy­sik­ko­jen pi­tää nyt ar­vioi­da uu­del­leen syi­tä, jot­ka voi­vat joh­taa vuo­ris­to­jen syn­tyyn.

Len­non­joh­to on jo ni­men­nyt vuo­ret Cly­de Tom­baug­hin mu­kaan. Hän löy­si etäi­sen Plu­ton vuon­na 1930. Tom­baugh oli sil­loin vain 24-vuo­tias aloitteleva täh­ti­tie­tei­li­jä.

Typen lähde yhä mysteeri

Plu­ton pin­nal­la on myös typ­pi-, me­taa­ni- ja hii­li­diok­si­di­jää­tä, mut­ta nii­tä on vain ohut ker­ros. Eten­kin typ­peä il­maan­tuu pin­nal­le jos­tain li­sää.

Ty­pes­tä on ka­ran­nut ava­ruu­teen men­nei­syy­des­sä sa­to­jen met­rien pak­suis­ta ker­ros­ta vas­taa­va mää­rä. Tois­tai­sek­si ei tie­de­tä, mis­tä uut­ta typ­peä voi­si pin­nal­le tul­la, ker­too Tie­de­tuu­bin verk­ko­si­vu.

Tut­ki­jat tie­tä­vät nyt et­siä New Ho­ri­zon­sin ku­vis­ta esi­mer­kik­si mah­dol­li­sia gey­si­re­jä, jot­ka voi­si­vat tuot­taa pin­taan li­sää typ­peä. Nii­tä ei ole vie­lä löy­det­ty, ku­ten ei myös­kään jään al­ta pur­kau­tu­via tu­li­vuo­ria.

Kharonista löytyi Mordor

Kes­ki­viikko­na Na­sa jul­kai­si myös uu­den ku­van Plu­ton isos­ta kuus­ta Kha­ro­nis­ta.  Se on ku­vat­tu pal­jon kauem­paa, 466 000 ki­lo­met­rin pääs­tä.

Kha­ro­nin poh­jois­na­val­la on tum­ma alue. Se on ehkä suu­ri tör­mäysk­raat­te­ri. Alue on saa­nut nimen Mor­dor. Ni­mi on na­pat­tu John Tol­kie­nin kir­jas­ta Ta­ru sor­mus­ten her­ras­ta. 

Kha­ro­nis­sa on ete­läm­pä­nä kor­kei­ta jyr­kän­tei­tä lä­hes tu­han­nen ki­lo­met­rin mat­kal­la. Kuun itä­lai­dal­la nä­kyy pys­ty­suun­nas­sa sy­vä kan­jo­ni, jo­ka on lähes kym­me­nen ki­lo­met­riä sy­vä.

Pie­nes­tä kuus­ta Hyd­ras­ta jul­kais­tiin ku­va, jos­sa on lä­hin­nä vain pik­se­lei­tä. Mut­ta Hyd­ran ko­ko on nyt mi­tat­tu. Se on noin 45 kertaa 30 ki­lo­met­riä.

Parhaat palat vasta tulossa

New Ho­ri­zons -luo­tain pyy­häl­si tiis­tai­na Plu­ton ohi al­le 12 500 ki­lo­met­rin kor­keu­del­ta. Luo­tain oli pin­nan lä­hel­lä tuol­la kor­keu­del­la vain muu­ta­man mi­nuu­tin. Noin lä­hel­tä ei ole vie­lä tul­lut ku­via.

Vain pro­sent­ti New Ho­ri­zon­sin ko­koa­mas­ta da­tas­ta läh­ete­tään lä­hi­päi­vi­nä  Maa­han. E­nem­män ku­via ja da­taa tu­lee Maa­han vas­ta syys­kuun 14. päi­vän jäl­keen, kun New Ho­ri­zons on jo kau­ka­na pää­koh­tees­taan Plu­tos­ta.

Tie­to luo­tai­men ohi­len­nos­ta tu­li ra­dio­an­ten­nil­le lä­hel­le Mad­ri­dia Es­pan­jas­sa kes­ki­viik­ko­na aa­muyöl­lä. Na­sa tie­dot­ti onnistumisesta kes­ki­viik­ko­na aa­mul­la hie­man ennen kel­lo nel­jä Suo­men ai­kaa.

Luo­tai­men an­ten­ni oli kes­ki­viik­ko­na aa­mu­yöl­lä Suo­men ai­kaa kään­ty­nyt ta­kai­sin Maa­han suun­ni­tel­mien mu­kaan. New Ho­ri­zons vies­tit­ti en­sin ly­hyes­ti, et­tä kaik­ki me­ni hy­vin.

Len­non­joh­toon kuu­lu­va Ali­ce Bow­man vah­vis­ti BBC:l­le, et­tä New Ho­ri­zon­sin tie­to­ko­neen muis­ti­ti­la oli täyt­ty­nyt odo­te­tus­ti. Se kie­lii sii­tä, et­tä ohi­len­non ai­ka­na on saa­tu ke­rät­tyä pal­jon tie­toa.

Nyt alkaa tulkinta

Luo­tain oh­jat­tiin ohi­len­nol­la "a­vai­men­rei­kään", jon­ka ko­ko oli Plu­ton lä­hel­lä vain 100 ker­taa 150 ki­lo­met­riä. Ajoi­tuk­sen tark­kuus ko­loon oli 1–2 mi­nuu­tin luok­kaa.

Oh­jauk­sel­la len­non­joh­to sai New Ho­ri­zon­sin ot­ta­maan par­haat mah­dol­li­set va­lo­ku­vat kää­piö­pla­nee­tas­ta – jo­ka oli tä­hän as­ti vu­osi­kym­me­niä vain utui­nen pie­ni pis­te au­rin­ko­kun­tam­me reu­na­mil­la.

Nyt al­kaa ku­va­vir­ran tul­kin­ta. Sii­hen voi­vat osal­lis­tua kaik­ki pla­neet­ta Maan kan­sa­lai­set, mut­ta eri­tyi­ses­ti iso jouk­ko pla­neet­to­jen maas­ton am­mat­ti­tut­ki­joi­ta, esi­mer­kik­si geo­lo­ge­ja.

Par­hai­den ku­vien tark­kuus on eh­kä niin hy­vä, et­tä luo­tai­men Lor­ri-ka­me­ra erot­tai­si Plu­ton pin­nal­ta ta­lo­ja ja pi­ho­ja, jos siel­lä sel­lai­sia oli­si. Ku­via ot­taa myös mo­ni­spekt­ri­ka­me­ra Mvic.

Plu­ton pin­nal­la ha­vait­tiin jo kau­kaa vaa­leam­pia ja tum­mem­pia aluei­ta lä­hel­lä päi­vän­ta­saa­jaa. Il­ma­tie­teen lai­tok­sen tut­ki­jan Ilk­ka Sil­lan­pään mu­kaan vaa­lean me­taa­ni­jään su­la­mi­nen ja pai­koin muo­dos­tu­mi­nen syn­nyt­tää näi­tä eri aluei­ta.

Pin­nan li­säk­si luo­tain tuot­taa pal­jon tie­toa myös Plu­ton kaa­su­ke­häs­tä, ker­too Il­ma­tie­teen lai­tok­sen tie­do­te. Sil­lan­pää on mal­lin­ta­nut Plu­ton kaa­su­ke­hän ja au­rin­ko­tuu­len vuo­ro­vai­ku­tus­ta.

Jännitettävää riittää

Ku­via tu­lee kau­kaa Kui­pe­rin vyö­hyk­keel­tä jo­pa 16 kuu­kaut­ta, sil­lä tie­don­vä­li­tys luo­tai­men ja len­non­joh­don välillä on hi­das­ta.

Yk­si­kin jäi­nen pik­ku­ki­vi oli­si saat­ta­nut tu­ho­ta kal­lis­ar­voi­sen lait­teen, kun se kul­ki Plu­ton ohi yli 14 ki­lo­met­rin se­kun­ti­vauh­dil­la.

New Ho­ri­zons jat­kaa mat­kaan­sa Kui­pe­rin vyö­hyk­keel­lä, jos­sa on tu­han­sia uu­sia, pie­nem­piä koh­tei­ta. Luo­tain oli kes­ki­viik­ko­na aa­mu­päi­väl­lä jo yli mil­joo­nan ki­lo­met­rin pääs­sä Plu­tos­ta.

Jo tiis­tai­na var­mis­tui, et­tä Plu­to on sit­ten­kin hie­man suu­rem­pi kuin toi­nen Kui­pe­rin vyö­hyk­keen iso kää­piö­pla­neet­ta eli Eris.

Juttua on muokattu klo 13:45, lisätty uusia tietoja Hydrasta, Kharonista, Tombaughin alueen vuorista sekä typpi-, hiilidioksidi- ja metaanijäästä.