Avaruusteleskooppi Hubble kuvasi Borisovin 12. lokakuuta, kun se oli noin 418 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Kuva: Nasa
Avaruusteleskooppi Hubble kuvasi Borisovin 12. lokakuuta, kun se oli noin 418 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Kuva: Nasa

Komeetta kiertää Auringon joulukuussa ja kiitää takaisin ulkoavaruuteen. Maan lähelle sen rata ei osu.

Tähtienvälinen uusi komeetta on nyt kuvattu aiempaa tarkemmin, kun se on tullut lähemmäs Aurinkoa. Avaruusteleskooppi Hubble kuvasi 12. lokakuuta komeetan, joka on saanut nimen 21/Borisov.

Komeetta Borisovin nopeus ja sen rata osoittavat, että se on tullut aurinkokuntamme ulkopuolelta, tähtienvälisestä avaruudesta.

Hubblen kuvassa näkyy höyrystyvää jäätä ja pölyä komeetan ytimen ympärillä. Hubblen erotuskyky ei riitä ytimen näkemiseen, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tiedote. Komeetan ydin on 2–16 kilometrin kokoluokkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tähtitieteilijä Gennadi Borisov löysi kohteen 30. elokuuta 2019 Margo-observatoriossa, joka sijaitsee Krimillä Mustallamerellä. Viralliselta nimeltään komeetta on C / 2019 Q4.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Borisovia seurasivat sen jälkeen useat tähtitieteilijät. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Jet Propulsion -laboratorion tutkijat Kaliforniassa laskivat kohteen radan. Se vahvisti, että komeetta tulee tähtienvälisestä avaruudesta, kertoo Nasan tiedote.

Borisov on vasta toinen havaittu tähtienvälinen vieras aurinkokunnassamme. Ensimmäinen oli pitkulainen asteroidi. Se havaittiin lokakuussa 2017 ja se sai nimen ʻOumuamua.

Borisov lähestyy nyt Aurinkoa ja kiertää sen. Se pysyy kuitenkin radallaan melko kaukana Auringosta, kauempana kuin Marsin kiertorata. Borisov ei myöskään koskaan tule radallaan alle 300 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Maasta Aurinkoon on noin 150 miljoonaa kilometriä.

Komeetta on lähinnä Aurinkoa 7. joulukuuta. Silloin se on silti kaksi kertaa niin kaukana Auringosta kuin Maa.

Komeetan rata on Auringon lähellä enemmän tai vähemmän kuin U-kirjain eli hyperbolinen. Se kiertää Auringon ja palaa kohti ulkoavaruutta hyvin kovaa vauhtia, noin 177 tuhatta kilometriä tunnissa.

Vuoden 2020 juhannuksen tienoilla Borisov kiitää jo Jupiterin ohi noin 800 miljoonan kilometrin päässä meistä.

Tähtienvälisessä avaruudessa Borisov voi kulkea yksikseen miljooniakin vuosia. Ennemmin tai myöhemmin se ajautuu jonkin tähden painovoimakenttään.

Borisov on hyvin erilainen kappale kuin aiemmin aurinkokuntaamme saapunut ʻOumuamua.

’Oumuamua oli pelkää kiveä. Auringon lisääntyvä lämpö ei tuottanut sille pyrstöä, joka koostuu höyrystyneestä jäästä ja pölystäkin.

”Borisov on kuin normaali komeetta. On arvoitus, miksi nämä kaksi ulkoa tullutta kohdetta ovat niin erilaisia”, sanoo David Jewitt Kalifornian yliopistosta Los Angelesista. Hän oli ryhmässä, joka selvitti Borisovin radan.

Borisovin koostumus voi tarjota vinkkejä siitä, kuinka aurinkokunta ja muut planeettakunnat ovat aikoinaan muodostuneet. Komeetta on syntynyt jossain toisen tähden lähellä, kaukana ja kauan sitten.

”Tuo toinen tähtijärjestelmä voi olla aivan erilainen kuin omamme. Komeetta näyttää kuitenkin olevan hyvin samankaltainen kuin oman aurinkokuntamme komeetat”, sanoo Amaya Moro-Martin Baltimoren avaruusteleskooppi-instituutista.

Hubble seuraa Borisovia seuraavan kerran tammikuussa 2020. Tarkkanäköinen Hubble on valmis katsastamaan Borisovia sitä ennenkin, jos on aihetta.

”Löydetyt uudet komeetat ovat aina arvaamattomia”, sanoo Borisovia tarkkailevan ryhmän jäsen Max Mutchler Nasan tiedotteessa.

”Joskus ne kirkastuvat yhtäkkiä. Tai ne alkavat hajota, kun ne altistuvat ensi kertaa Auringon kuumuuteen.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla