Avioliitto hellii etenkin miehen sydäntä. Kuva: Wikimedia Commons
Avioliitto hellii etenkin miehen sydäntä. Kuva: Wikimedia Commons

Tasaisesti huono tai hyvä suhde ei näytä vaikuttavan terveyteen.

Kun suhde aviopuolisoon paranee tai huononee, sillä ei ole vaikutusta vain mielialaan. Muutokset suhteen laadussa heijastuvat myös fyysiseen terveyteen, osoittaa tuore Britanniassa tehty seurantatutkimus.

Erityisesti miesten terveydelle avioliiton on aiemminkin huomattu tekevän hyvää. Avioliitto suojaa miestä sydänsairauksilta ja -kuolemilta.

Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole juurikaan seurattu sitä, miten avioliiton laatu vaikuttaa terveyteen ajan myötä. Brittitutkimuksessa selvitettiinkin tätä asiaa parinkymmenen vuoden ajanjaksolla.

Kohteena olivat avioliitossa olevat isät, joita haastateltiin avioliiton laadusta, kun heidän lapsensa oli vielä pieni, sekä myöhemmin, kun lapsi oli jo aikuinen. Eri vaiheissa mitattiin myös erilaisia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.

Parantunut suhde näkyi parantuneina laboratorioarvoina. Niin sanottu huono eli ldl-kolesteroli väheni miehillä, joiden avioliitto oli kohentunut. Heidän painoindeksinsä pieneni niin ikään.

Huonontuneessa suhteessa miehen verenpaine kohosi. Diastolinen eli alapaine oli heillä 2,74 elohopeamillimetriä suurempi. Alapaine kertoo paineen valtimoissa, kun sydän on lepotilassa.

Yllättävä havainto tutkimuksessa oli, että tasaisesti hyvänä tai huonona pysynyt liitto ei näkynyt fyysisestä terveydestä kertovissa arvoissa.

Tutkijat olettivat, että alati tyydyttävän liiton tulisi näkyä parantuvina veriarvoina. Laadukkaan suhteen odottaisi näet vain lisäävän entisestään miehen terveyttä. Näin ei kuitenkaan käynyt.

On mahdollista, että jatkuvasti onnellisiin liittoihin tottuu. Miehet eivät tavallaan huomaa iloita hyvänä pysyneestä suhteestaan. Sen sijaan muutos parempaan tai huonompaan näkyy ja tuntuu, ja kenties siksi se vaikuttaa myös terveyteen.

Avioliiton terveellisyyttä voi selittää seura eli tieteellisesti sanottuna psykososiaalinen tuki. Selitys tekisi ymmärrettäväksi sen, miksi juuri miehet hyötyvät. Naisilla on enemmän muita ihmissuhteita, joten he eivät ole yhtä paljon avioliiton kumppanuuden varassa kuin mies.

Avioliitto voi myös auttaa puolisoita elämään terveemmin. Jos toinen syö fiksusti ja liikkuu, se yllyttää toistakin pitämään huolta itsestään.

Tutkijat uskovat, että heidän tulostensa perusteella kannattaisi panostaa parisuhdeneuvontaan. Jos siten saadaan liitto paremmaksi, myös puolisoiden tai ainakin miehen terveydentila kohenee.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Epidemiology & Community Health.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28253
Liittynyt16.3.2005

Avioliiton ylä- ja alamäet näkyvät miesten sydänterveydessä

Raspu kirjoitti: Laumassa oli yksi kana joka nokki kaikkia muita päähän. Esiinty ilmeisesti kukkona tai jonkinlaisena justiinana. Luin jostain, että joskus jos kanaparvessa ei ole kukkoa joku kana voi ottaa tuollaisen roolin. Muistaakseni siinä sanottiin, että ne voivat fyysisestikin muuttua kukkomaisemmiksi (kasvattavat isommat heltat, yrittävät kiekua ja niin edelleen). Minua houkuttelee kanssa ajatus siitä, että jos syö itse kasvatettuja kanoja, tietää että ne ovat eläneet jotakuinkin...
Lue kommentti
Neutroni
Seuraa 
Viestejä28253
Liittynyt16.3.2005

Avioliiton ylä- ja alamäet näkyvät miesten sydänterveydessä

Käyttäjä4499 kirjoitti: Tuli jälleen mieleen Ipanapostin (maaliskuu 2017) kirjoitus Luova parisuhde, jonka on kirjoittanut Katriina Pihlava, Erityistason perhepsykoterapeutti, parisuhdeterapeutti (Valvira, Kela) sekä työnohjaaja (StoRy) terveydenhoitaja, sairaanhoitaja Katriina Kammari: Luovan parin mielessä parisuhde on tietynlainen tila ja tapa olla suhteessa toiseen ja itseen. Se on yhteinen jaettu kokemus ja yhteisten mielikuvien alue, jossa molempien ajatuksilla ja tunteilla on lupa...
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1484
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5978
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Japetus kirjoitti: HuuHaata kirjoitti: Tietää mitä? Miten sekaisin pitää ihmisen olla, jos kuvittelee jotain tietävänsä vaikkapa jo Suomenkin 5 miljoonan ihmisen asioiden hoitamisesta? Ja aivan ei ne tkedäkkään, vaan esittää tietävänsä, koska nautinto hierarkioiden huipulla ei tule hyvin tehdystä työstä vaan todellisesta tai kuvitellusta ihmisten suorittamasta palvonnasta yli-ihmiseksi itsensä korottanutta kohtaan. Ja hienona ironian riemvoittona sinä kuvittelet tietäväsi tämän, miten 90-luvun...
Lue kommentti