Siperian jäisestä ikiroudasta eristettiin maailman vanhinta elävien solujen dna:ta. Kuva: Rachel Sussman.
Siperian jäisestä ikiroudasta eristettiin maailman vanhinta elävien solujen dna:ta. Kuva: Rachel Sussman.

Tutkijat eristivät maailman vanhinta dna:ta.

Bakteerit ovat varmasti luomakunnan sitkeimpiä eliöitä. Kun miljoonia vuosia sitten sedimenttien tai meripihkan vangiksi jääneita bakteereita on vapautettu kasvatusalustalle, ne ovat jatkaneet elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Bakteerien kykyä selvitä vuosimiljoonia on yritetty selittää monella tavalla. Vallitsevan teorian mukaan bakteerit vaipuisivat jonkinlaiseen lepotilaan, jonka aikana niiden aineenvaihdunta lakkaa kokonaan. Näin ne voisivat selvitä lähes rajattomasti muuttumattomina ja herätä myöhemmin kuin prinsessa Ruusunen unestaan.

Kööpenhaminan yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus asettaa tämän teorian nyt kyseenalaiseen valoon. Ryhmä keräsi bakteereita Siperian ja Kanadan ikiroudasta, joka oli pakastunut noin puoli miljoonaa vuotta sitten. He mittasivat bakteerisolujen aineenvaihdunnan tasoa ja totesivat sen toimivan.

Ryhmää johtaneen Eske Willerslevin mukaan avain bakteerien selviytymiseen on juuri aineenvaihdunnan aktiivisuudessa. Jos bakteerit olisivat täysin lepotilassa, niiden dna:han kerääntyisi vuosituhansien aikana vaurioita, jotka johtaisivat koko genomin hajoamiseen. Jos bakteerien aineenvaihdunta sen sijaan toimii, ne voivat korjata vaurionsa saman tien ja elää pidempään.

Ryhmä eristi roudan vankeina kituuttaneista bakteereista myös dna:ta ja monistivat sitä PCR-menetelmällä. Puolen miljoonan vuoden ikäisenä se on toistaiseksi maailman vanhin elävistä soluista eristetty dna.

Tutkimuksen julkaisi PNAS.