Magnetotaktinen bakteeri. Nelikulmaiset palikat bakteerin sisällä toimivat kuin kompassin neula ja auttavat eliötä suuntaamaan kohti magneettista napaa. Kuva: Dennis Bazylinski
Magnetotaktinen bakteeri. Nelikulmaiset palikat bakteerin sisällä toimivat kuin kompassin neula ja auttavat eliötä suuntaamaan kohti magneettista napaa. Kuva: Dennis Bazylinski

Tieteelle uusi magnetotaktinen bakteeri näyttää hukanneen suuntavaistonsa.

Magnetotaktiset bakteerit ovat 1970-luvulla löydetty bakteerien ryhmä, joka suunnistaa maapallon magneettikentän avulla. Bakteerit asettuvat Maan magneettikentän myötäisesti siten, että pohjoisella pallonpuoliskolla ne uivat aina kohti geomagneettista pohjoisnapaa ja eteläisellä pallonpuoliskolla kohti geomagneettista etelänapaa.

Nyt Woods Hole Oceanographic Instituten tutkijat Sheri Simmons ja Kathrine Edwards sekä apulaisprofessori Dennis Bazylinski Iowan valtionyliopistosta ovat löytäneet tieteelle uuden magnetotaktisen bakteerilajin, joka käyttäytyy päinvastoin. Se ui pohjoisella pallonpuoliskolla kohti geomagneettista etelänapaa. Laji löytyi matalasta merenlahdesta Massachusettsin osavaltiosta läheltä Cape Codia.

Tutkijoiden mukaan löytö sotii kaikkea sitä vastaan, mitä magnetotaktisista bakteereista on tiedetty. Tähän asti on ajateltu, että suuntautuminen magneettista napaa kohti auttaa bakteereita löytämään sopivan elinympäristön. Magnetotaktiset bakteerit tulevat toimeen vain hapettomissa oloissa, ja uimalla kohti magneettista napaa ne joutuvat syvemmälle hapettomaan veteen tai rantamutaan.

Uusi, ”punnukseksi” nimetty bakteeri pakottaa nyt tarkistamaan tätä teoriaa. Jos bakteeri käyttäytyy luonnossa samalla tavalla kuin laboratoriossa, se joutuu veden hapekkaisiin kerroksiin missä se ei voi elää. Ilmeisesti veden happipitoisuus ei ole ainoa tekijä, jonka perusteella bakteerit määräävät kulkusuuntansa, tutkijat päättelevät.

Woods Hole Oceanographic Institute Press Release