Suolistossa elää yhtä paljon bakteereja kuin ihmisessä on soluja. Kuva: Shutterstock
Suolistossa elää yhtä paljon bakteereja kuin ihmisessä on soluja. Kuva: Shutterstock

Tutkijat kolusivat bakteerikantaa suolistosta, iholta, emättimestä ja suusta.

Elimistössämme kuhisee biljoonia bakteereja, jotka vaikuttavat terveyteemme ja jopa aivotoimintaamme monin eri tavoin. Esimerkiksi suolistossa elävistä bakteereista on löytynyt kytkös muun muassa tulehduksellisiin suolistosairauksiin, ylipainoon, astmaan, syöpään, masennukseen, Alzheimerin tautiin, skitsofreniaan ja autismiin.

Mikrobisto säätää elimistömme tilaa muun muassa tehtailemalla erilaisia aineita, jotka vaikuttavat vaikka ruokahaluun, alentavat veren kolesterolia tai suojaavat tulehduksilta.

Monissa tapauksissa tutkijat eivät ole kuitenkaan onnistuneet tunnistamaan niitä molekulaarisia mekanismeja, joiden kautta bakteerit muokkaavat meitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yksi syy tähän voi olla se, että bakteerien monet tuotokset ovat niin pieniä, että ne ovat jääneet huomaamatta. Näin on todellakin käynyt, osoittavat Stanfordin yliopiston lääketieteen tutkijat Cell-tiedelehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Apulaisprofessori Ami Bhattin ryhmä löysi tuhansia bakteerien tekemiä proteiineja, joita ei ole koskaan aiemmin huomattu.

Nämä pienet, pituudeltaan alle 50 aminohapon mittaiset proteiinit kuuluvat noin 4000 biologiseen ryhmään, joita yhdistävät samanlaiset rakenneosat ja koko. Vain alle viisi prosenttia proteiineista oli ennestään tunnettuja.

Tutkijat tarkastelivat niin sanotun laskennallisen genetiikan menetelmin yli 250 ihmiseltä saatuja bakteerinäytteitä suolistosta, iholta, emättimestä ja suusta. Bakteerien perimästä he päättelivät, millaisia proteiineja ne tuottavat.

He olettivat löytävänsä satoja uusia proteiineja. Siksi tuhannet uudet proteiiniperheet tulivat täytenä yllätyksensä.

Ryhmä arvelee, että jotkin heidän löytämänsä molekyylit voivat osallistua bakteerien väliseen viestintään, taisteluun elintilasta, bakteerin omiin huoltotoimiin sekä bakteerin ja ihmisen solujen väliseen vuorovaikutukseen.

Löydetyt pienet proteiinit voivat auttaa selvittämään, miten kehomme mikrobiomi vaikuttaa terveyteemme. Bakteerien keskinäiseen taisteluun erittämät proteiinimyrkyt saattavat myös kiinnostaa uusien antibiootein kehittäjiä.

”Uskomme, että tästä tulee hyödyllinen uusi biologian tutkimusalue”, Bhattin sanoo yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.

Tutkimus toi kerralla huiman määrän uutta tuntematonta jo ennestään ihmisen mikrobiomin suureen tuntemattomaan.

Ihmisen suolistobakteereja tutkiva Helsingin yliopiston tutkijatohtori Jonna Jalangan mukaan ihmisen suolistosta on pystytty tunnistamaan tähän mennessä runsaat 3000 eri bakteerilajia.

”Näistä 2000:sta tiedetään vain taksonominen määritelmä, mutta ei ole hajuakaan siitä, mitä ne tekevät. Tiedetään hyvin vähän siitä, miten suun, ihon tai suoliston bakteerit toimivat tai millaisia aineenvaihduntatuotteita niillä on yksin tai yhdessä”, Jalanka sanoo.

Vain noin tuhatta eri bakteerilajia on pystytty viljelemään kasvatusalustalla, niin että niiden toimintaa ja niiden tuottamia proteiineja voidaan jonkin verran tutkia.

Viljely on ensimmäinen askel, kun halutaan ymmärtää bakteerin toimintaa. Mutta maljallakin yksittäinen bakteeri voi käyttäytyä ihan eri tavalla kuin suolistossa, missä sillä on naapurina tuhansia muita bakteereja.

Uusi tutkimus pikkuproteiineista on Jalangan mielestä mahtava aloituspiste bakteerin toiminnan tutkimiseksi mutta se ei anna vielä paljon vastauksia.

”Muut tutkimusryhmät voivat tutkia erikseen proteiiniperheitä tai yksittäisiä proteiineja, joista ei ole aiemmin tiedetty, että ne ovat edes olemassa”, Jalanka sanoo.

Vaikka bakteerien kytkös moneen tautiin tiedetään, ei tiedetä, miten ne tarkkaan ottaen vaikuttavat tai edes sitä, millainen bakteeristo loppujen lopuksi on sairastuttava ja millainen terve.

”Usein tutkimuksissa verrataan sairaita ja terveitä, mutta on vaikea sanoa, mikä bakteerien vaihtelu johtuu sairaudesta ja mikä on normaalia henkilökohtaista vaihtelua. Jokaisella on omanlaisensa suolistobakteerit.”

Tutkijoilla on siis työtä, kun heidän pitää ensi löytää erot terveen ja sairaan bakteerikannan välillä ja sitten perehtyä vielä tätäkin yksityiskohtaisemmin siihen, millaisilla molekyyleillä bakteerit oikein pelaavat.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä14300

Käyttäjä19705 kirjoitti:
Peptidit ovat proteiineja.

Wow!! Mind blown!

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

Sisältö jatkuu mainoksen alla