Geenikartta. Kuva: Corbis RF.
Geenikartta. Kuva: Corbis RF.

Keinoelämä harppasi kromosomin verran lähemmäs.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat koonneet bakteerin perimän pala palalta laboratoriossa. Mallibakteeriksi päätyi hengitysteissä ja sukuelimissä elävä Mycoplasma genitalium, sillä sen perimä on riittävän yksinkertainen. Tutkijat rakensivat pieniä pätkiä dna:ta ja yhdistivät ne lopulta kokonaiseksi bakteerikromosomiksi. Viruksen perimä koottiin vastaavalla tavalla jo vuonna 2002.

Vaikka uusi tutkimus onkin yksi askel kohti keinoelämää, mitään varsinaisesti uutta tutkijat eivät vielä luoneet. He vain ”kirjoittivat uudelleen valmiin ohjelman”, kuten tutkimusta johtanut Hamilton Smith kertoi BBC:n uutisessa. Seuraavaksi keinotekoinen kromosomi pitäisi saada toimimaan elävässä solussa.

Nyt kun bakteerin perimästä osataan valmistaa synteettisiä versioita, niitä voidaan alkaa myös muokkaamaan halutuilla tavoilla. Tutkijat uskovat, että laboratoriossa räätälöidyt bakteerit voidaan saada tuottamaan puhdasta energiaa tai poistamaan kasvihuonekaasuja ilmakehästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Uutta elämää ei synnytetä noin vain sekoittamalla geenejä laboratorioputkessa”, Smith rauhoittelee keinoelämää kammoksuvia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimus tehtiin ihmisen perimän kartoituksessa mainetta keränneessä Craig Venterin tutkimuslaitoksessa. Hamilton Smith sai vuoden 1978 lääketieteen Nobel-palkinnon yhdistelmä-dna-tekniikoiden kehitykseen liittyvistä tutkimuksistaan.

Tutkimuksen julkaisi Science.

Sisältö jatkuu mainoksen alla