Yhä pienempään elektroniikkaan pyrittäessä otetaan bakteeritkin avuksi. Amesin tutkimuskeskuksessa valjastettiin kuumassa mudassa elävän bakteerin geeni mikropiiri...

Yhä pienempään elektroniikkaan pyrittäessä otetaan bakteeritkin avuksi. Amesin tutkimuskeskuksessa valjastettiin kuumassa mudassa elävän bakteerin geeni mikropiirien tekoon. Uuteen isäntään siirretyt geenit tuottavat proteiiniverkkoja, jotka sopivat elektroniikkapiirien muoteiksi. Ames kuuluuYhdysvaltain avaruushallintoon Nasaan.

Amesissa työskentelevät Andrew McMillan ja Chad Paavola työtovereineen käyttivät kokeissaan Sulfolobus shibatae -bakteerin geeniä. Ryhmä muokkasi tätä geeniä niin, että sen tuottama proteiini muodostaa tasomaisen verkon. Sen jälkeen geeni siirrettiin tuttuun E. coli -bakteeriin, joka alkoi tuottaa suuria määriä uutta proteiinia.

Kun proteiiniverkko oli tarpeeksi suuri, tutkijat kuumensivat sen. Siirtogeenin tuottama proteiini säilyi, koska sen rakenne oli peräisin lähes sadan asteen lämpötiloja sietävästä Sulfolobus shibatae -bakteerista. Sen sijaan colibakteeri ja sen omat proteiinit tuhoutuivat.

Seuraavaksi tutkijat suihkuttivat jäljelle jääneen proteiiniverkon päälle kulta- ja puolijohdepölyä. Pölyhippuset kiinnittyivät verkkoon alle kymmenen nanometrin päähän toisistaan. Nykyisissä mikropiireissä välimatka on kymmenen kertaa suurempi. Uudesta menetelmästä kertoo myös Scientific American .