Biologiasta otettu malli voi auttaa järjestämään tehokkaita langattomia anturiverkkoja.

Banaanikärpänen on kehittänyt erittäin tehokkaan menetelmän, jolla se voi organisoida pienet, hiusmaiset rakenteensa, joita se käyttää tunteakseen ja kuunnellakseen ympäristöään. Se on niin tehokas, että tutkijat Israelissa ja Carnegie Mellon -yliopistossa sanovat sen voivan toimia mallina aiempaa tehokkaammille langattomille anturiverkoille ja muille hajautetun tietotekniikan sovelluksille.

Solut banaanikärpäsen hermostossa kehittyvät ilman ennakkotietoa siitä kuinka ne kytkeytyvät toisiinsa ja vain hyvin vähäisellä keskinöisellä kommunikaatiolla. Ne onnistuvat organisoitumaan siten, että pieni joukko hermosoluja ottaa johtavan roolin ja ne ovat yhteyksissä muihin hermosoluihin, koneoppimisen apulaisprofessori Ziv Bar-Joseph Carnegie Mellon -yliopistosta sanoi.

Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kyse on samasta asiasta kuin hajautettujen tietoverkkojen hallinnasta suoriutumaan arkipäiväisistä asioista kuten tiedonhausta webistä tai lentokoneen ohjauksen kontrollista. Banaanikärpäsen keino organisoida itsensä on kuitenkin paljon yksinkertaisempi ja vakaampi kuin mikään, mitä ihmiset ovat saaneet aikaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Se on hyvin simppeli ja intuitiivinen ratkaisu, en voi uskoa ettemme tulleet ajatelleeksi sitä 25 vuotta sitten", tutkimukseen osallistunut matemaatikko ja tietojärjestelmätutkija Noga Alon Tel Avivin yliopistosta sanoi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat käyttivät banaanikärpäsiltä saamiaan oivalluksia kehittääkseen uudenlaisen hajautetun laskennan algoritmin. He huomasivat, että sillä oli ominaisuuksia, joiden ansiosta se soveltui erityisen hyvin verkkoihin, joissa solmujen lukumäärä ja sijainti ei ole täydellisesti tiedossa.

Tällaisia verkkoja ovat esimerkiksi langattomat anturiverkot, kuten ympäristön seurantaan käytetyt, pitkin järveä levitetyt sensorit tai järjestelmät, joilla hallitaan robottijoukkoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla