Kun viimeksi oli yhtä lämmintä kuin nyt, arktiset alueet lämpenivät muuta planeettaa nopeammin.

Beringinmeri oli vapaa jäistä läpi vuoden ja täynnä elämää plioseenin lämpökaudella. Tämä kävi ilmi Kalifornian yliopiston valtameritutkija Christina Ravelon tutkimuksesta,  jota hän esitteli Yhdysvaltain geofyysikkoseuran syyskokouksessa San Franciscossa.

Ravelo kävi viime kesänä japanilaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa Beringinmerellä poraamassa 700 metrin syvyyteen päästäkseen sedimentteihin, jotka syntyivät plioseenikaudella 3,5-4,5 miljoonaa vuotta sitten.

"Näyttö plioseenin lämpökaudelta on tärkeää nykyisen ilmastotieteen kannalta, koska kyse on viime kerrasta Maan historiassa, kun globaalit lämpötilat olivat yhtä korkeat kuin nyt", Ravelo sanoi. Myös hiilidioksidin määrä ilmakehässä oli plioseeniaikaan samaa tasoa kuin nyt.

Nykyään Beringinmeri on sula vain kesäisin. Arktisilla alueilla ilmasto näyttäisi kuitenkin lämpenevän muuta planeettaa ja ilmastoennusteita nopeammin. Ravelo huomasi, että myös plioseenikaudella napa-alueet lämpenivät muita alueita nopeammin. Meriveden pintalämpötila oli alueella viisi astetta nykyistä korkeampi, vaikka globaalit lämpötilat olivat keskimäärin vain kolme astetta nykyistä lämpimämmät.