Tiede-lehti seuraa Bostonissa maailman suurinta tiedetapahtumaa 14.-18. helmikuuta 2013.
Tiede-lehti seuraa Bostonissa maailman suurinta tiedetapahtumaa 14.-18. helmikuuta 2013.

Kehon kosteudessa vesieläimen niksit tulevat tarpeeseen. 

Simpukka pystyy kiinnittymään tiukasti erilaisiin pintoihin vetisissä oloissa, ja ote pitää vaikka aallokko höykyttää kovalla voimalla. Tarttautumiskyky on myös muunnettu lääketieteen ja kirurgian apuvälineiksi, joilla voidaan paikata esimerkiksi revennyt sikiökalvo.

Northwestern-yliopiston professori Philip Messersmith on kehittänyt simpukan inspiroimia materiaaleja kolmenlaisiin lääketieteellisiin sovelluksiin, joita hän esitteli Yhdysvaltain tiedeviikoilla Bostonissa. Sikiökalvon paikkojen lisäksi hän on valmistanut itsemuovautuvaa antibakteerista hydrogeeliä sekä polymeerejä syöpälääkkeen kuljetukseen ja syöpäsolujen tuhoamiseen kuumentamalla.

Simpukka kiinnittyy erilaisiin pintoihin erittämällä jalastaan nestemäistä proteiiniliimaa, joka kovettuu nopeasti lujaksi vettähylkiväksi kinnikkeeksi. Messersmithin ryhmä bioinsinöörejä osaa jäljiltellä näitä menetelmiä. Kiinnittyvyydessä ratkaisevia ovat tietyt proteiinit, joissa on suuria pitoisuuksia DOPA-katekoliaminohappoa , ja kaikki ryhmän kehittämät biomateriaalit sisältävät keinotekoista DOPA:a.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sikiökalvon korjaamiseen kelpaavaa liimaa on tarkoitus ryhtyä jo kokeilemaan ihmisillä. Toisilla polymeereilla voitaisiin käydä syövän kimppuun. Kyseinen pH-herkkä polymeeri voi kuljettaa lääkkeen verenkierrossa siten, että se vapauttaa lääkeaineen vasta kasvaimen happamassa ympäristossä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toinen keino tuhota syöpäsoluja on päällystää nanokokoisia kultasauvoja simpukalta matkittuun polymeeriin. Kun kultasauvat kulkeutuvat syöpäsoluihin ja ne lämmitetään liki-infrapunavalolla, solut kuolevat kuumuuteen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla