Tulevaisuuden tietokoneiksi kehitetään myös molekyyleihin perustuvia tietokoneita.

Kvanttitietokoneiden ohella tulevaisuuden tietokoneiksi kehitetään molekyyleihin perustuvia tietokoneita.

Molekulaarisen laskennan tarkoituksena on kehittää yhä pienempiä ja nopeampia tietokoneita, joiden piirirakenteet suunnitellaan molekyylitasolla, kuten DNA:sta. Perinteisen koneen ykköset ja nollat voisi biotietokoneessa korvata DNA:n rakenneyksiköt nukleotidit.

Ensimmäisen kerran DNA:ta onnistuttiin käyttämään laskennassa jo vuonna 1994.

Nyt Kalifornian teknisen yliopiston bioteknikot ovat onnistuneet rakentamaan molekyylitietokoneen yli sadasta DNA:n jaksosta.

Jaksot on järjestetty kerroksittain, jolloin ne muodostavat ikään kuin digitaalisia mikropiirejä, jotka pystyvät loogisiin operaatioihin, esimeriksi JA ja TAI –suorituksiin.

Vastaaviin loogisiin operaatioihin perustuu nykyinenkin elektroniikka.

Tutkimustulosta pidetään isona askelena eteenpäin molekylaarisen laskennan kehityksessä, koska erikoistuneita biokemiallisia piirejä voidaan valmistaa yhä suuremmassa mittakaavassa.

DNA:sta rakennettuja piirejä voi olla mahdollista jatkossa liittää suoraan biologisiin järjestelmiin, kuten eläviin soluihin. Nopeiden tietokoneiden lisäksi tekniikalla voitaisiin kehittää esimerkiksi sairauksien diagnosointia ja hoitomuotoja.

Tutkimuksen julkaisi Science.