CryoSat erottaa merivedestä ja jäästä heijastuvan signaalin ja laskee niiden perusteella jään paksuuden (ESA/AOES Medialab).
CryoSat erottaa merivedestä ja jäästä heijastuvan signaalin ja laskee niiden perusteella jään paksuuden (ESA/AOES Medialab).

Merijään mittaamiseen suunnitellun eurosatelliittiin matka tyssäsi alkuunsa.

Merijään mittaamiseen suunnitellun eurosatelliittiin matka tyssäsi alkuunsa.

Euroopan avaruusjärjestö ESA laukaisi lauantaina avaruuteen jäätä tutkivan CryoSat-satelliitin. Teknisen vian takia se kuitenkin putosi alas muutama minuutti lähdön jälkeen. Putoamispaikka sijaitsee lähellä Pohjoisnapaa, Grönlannin pohjoispuolella.

Eurosatelliitin tarkoituksena oli vastata meitä kaikkia koskevaan kysymykseen, josta tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen: sulattaako maailmanlaajuinen lämpeneminen napajäätiköitä, vai? Suomalainen yhtiö Patria oli rakentanut satelliittiin muun muassa sähkönjakojärjestelmän.
700 kilometrin korkeudessa työskentelevän CryoSat-satelliitti tutka olisi pystynyt mittaanmaan napa-alueiden jään paksuutta ennätysmäisen tarkasti. Seuraamalla tilannetta kolmen vuoden ajan, se olisi pystynyt kertomaan, miten paljon ja kuinka nopeasti jää sulaa.

Navoilla on kahdenlaista jäätä, maankattavaa ja valtamerissä kelluvaa. Muutamia metrejä paksu kelluva jää vaikuttaa paikalliseen säähän, joka puolestaan vaikuttaa merivirtoihin ja siten koko maapallon ilmastoon. Etelänapaa ja Grönlantia peittävä, kilometrien paksuisen jään sulaminen puolestaan vaikuttaa suoraan merenpinnan tasoon ja siten planeettamme oloihin.