Kuva: Andrés Nieto Porras, Wikimedia Commons
Kuva: Andrés Nieto Porras, Wikimedia Commons

Selvisi, miksi hyväksymme epämiellyttävät treffiehdokkaat.

Nyt kannattaa pyytää treffeille sellaistakin, jonka lähestymiseen et uskonut sinulla olevan mahdollisuuksia. Toronton ja Yalen yliopistojen tutkimus nimittäin todistaa, että ihmisten on vaikea kieltäytyä deittikutsusta, vaikka sen esittäjä ei olisi mieleen.

Ihmiset liioittelevat kykyään sanoa ei epämieluisille treffiehdotuksille. Kasvotusten he myöntyvät pyyntöön, josta olisivat sisimmässään halunneet kieltäytyä. Niin paljon painaa halu olla pahoittamatta pyytäjän mieltä.

Tutkimuksessa koehenkilöt ensin loivat oman profiilinsa deittejä varten. Sitten he saivat kolme muuta profiilia, joiden annettiin ymmärtää kuuluvan toisille osallistujille. Puolet porukasta oli joutuvinaan tositilanteeseen, puolet taas vain kuvitteelliseen. Tosipaikassa oleville kerrottiin, että heidän mahdolliset deittiparinsa odottivat oven takana. Toisille sen sijaan kerrottiin, että pareja ei oikeasti ollut mutta heitä kuitenkin pyydettiin kuvittelemaan, että tapaisivat nämä.

Koehenkilöt valitsivat suosikkinsa kolmen profiilin joukosta. Sitten heille annettiin valitusta lisätietoja, joihin kuului epäviehättävä valokuva ja valitun antamat kyselyvastaukset, joista kävi ilmi halu tavata heidät.

Koehenkilöt vastasivat itsekin samaan kyselyyn, josta myös kävisi ilmi, hyväksyivätkö he deittitarjouksen. Tosipaikassa olleille kerrottiin, että kyselyn vastaukset näytettäisiin deittiehdokkaille, kun taas toisten piti vain kuvitella deittiehdokkaan saavan vastaukset.

Selvisi, että tositilanteessa ihmiset olivat valmiimpia hyväksymään tapaamisehdotuksen epäviehättävältä henkilöltä. He eivät kertomansa mukaan halunneet loukata tämän tunteita.

Toisessa kokeessa asetelma oli muuten samanlainen, mutta siinä selvitettiin koehenkilöiden valmiutta hyväksyä treffit sellaisen kanssa, jolla oli epämieluisia tapoja tai vastakkaiset näkemykset esimerkiksi uskonnosta tai politiikasta. Tulos oli taas sama: tositilanteessa olleet olivat valmiimpia hyväksymään deittiparin.

Tutkimus julkaistiin Psychological Science -lehdessä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Deittipyynnön torjuminen helpommin sanottu kuin tehty

Olisi ihan hyvä jos sellaisessa tapauksessa että kun on jo suunniteltu tapaamista, taikka tavattu vasta pari kertaa, mutta ei haluakaan enää tavata tai jatkaa yhteydenpitoa, olisi mielensä muuttanut velvollinen sanomaan yhden syyn, ja toinen osapuoli olisi velvollinen tyytymään siihen syyhyn ja olemaan inttämättä ja marisemasta. Sen joka torjutaan kannattaa ajatella asia niin että pääpointtihan koko jutussa on että toinen EI halua tutustua, se on toissijaista että minkä takia. Mutta se että...
Lue kommentti
ksuomala
Seuraa 
Viestejä2716
Liittynyt30.3.2014

Deittipyynnön torjuminen helpommin sanottu kuin tehty

Toi on kyl Aivan Saatanan Kiva asia suunnilleen jokaisella ihmiselämän alueella että ei vaan voi vahingossakaan suoraan sanoa mikä on homman nimi. Saattaa kyl olla että oon joskus itsekin... ex-duunissa kun rupesi olemaan tilanteita tiiminjohtajan kanssa niin se isompi pomo sitten ehdotti että voitasko sopia silleen että sinä et sen tiiminjohtajan kanssa enää tappele. Kiinnosti säilyttää se duuni vaikka hommat tökki niin sanoin että joo. Nyt olisin kai sanonut vastaavassa että eipä sovita...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä