Delfiinikin näyttää olevan itsetajuinen. Kuva: Markku Bärman
Delfiinikin näyttää olevan itsetajuinen. Kuva: Markku Bärman

Vain seitsemän kuukauden ikäinen delfiini osoitti vahvoja merkkejä siitä, että se ymmärtää katsovansa itseään peilistä.

Delfiini tunnistaa itsensä peilistä varhemmin kuin mikään muu tähän mennessä tutkittu laji.

Ihmislapset ymmärtävät näkevänsä itsensä noin vuoden ikäisenä ja simpanssit vasta vähän myöhemmin. Harakat ja norsut myös tunnistavat peilikuvansa.

Delfiinit näyttävät kuitenkin uuden tutkimuksen perusteella hahmottavan peilikuvansa jo seitsemän kuukauden ikäisinä.

Yhdysvaltalaiset psykologit Diana Reiss ja Rachel Morrison tarkkailivat kahden nuoren delfiinin elämää Baltimoressa sijaitsevassa akvaariossa. Reiss on tutkinut delfiinejä vuosikymmeniä ja osoitti vuosituhannen alussa ensimmäistä kertaa, että delfiini tunnistaa peilikuvansa.

Nyt Reiss ja Morrison seurasivat kolmen vuoden ajan Bayley- ja Foster -nimisten pullonokkadelfiinien elämää. Bayley on naaras ja Foster uros.

Delfiinien altaaseen oli asetettu peili, jota delfiinit saivat vapaasti käydä tutkimassa. Peili oli kaksisuuntainen, joten tutkijat saattoivat tarkkailla eläinten touhuja peilin takaa.

Bayley oli tutkimuksen alkaessa 3,5 kuukautta vanha. Se kävi tutkimassa peiliä jo heti aluksi, mutta vasta noin puolen vuoden ikäisenä sen käytös peilin edessä antoi viitteitä siitä, että se hahmottaa siitä jotain. Tutkijat käyttävät termiä itseään kohti suuntautuva käytös, eli delfiini selvästi tutkii itseään peilin avulla.

Seitsemänkuukautisena oli selvää, että Bayley ymmärtää katsovansa itseään. Se ui peilin eteen, aukoi suutaan ja pyöritteli itseään.

”Delfiinit saattavat työntää silmänsä aivan kiinni peiliin ja katsoa sitä hiljaa. Ne katsovat suuhunsa ja pyörittelevät kieltään”, kertoo tohtori Reiss The New York Times -lehdelle.

Foster oli tutkimuksen alkaessa 14 kuukauden ikäinen. Se tykkäsi erityisesti pyöräyttää itsensä peilin edessä ylösalaisin ja puhallella kuplia.

Hieman vanhempina delfiinit tunnistivat peilin avulla myös merkit, joita tutkijat piirsivät eläimiin. Merkin tutkiminen peilin avulla on tärkeä osoitus siitä, että eläin todella ymmärtää katsovansa itseään.

Kädelliset eläimet yleensä osoittavat merkkiä ja saattavat koskettaa sitä. Ihmislapsi läpäisee tämän kokeen 18–24 kuukauden iässä.

Tutkijat siis piirsivät merkkejä delfiinin kehoon sellaisiin kohtiin, joita ne eivät voi nähdä ilman peiliä. Kumpikin delfiini löysi merkin heti ensimmäisellä kerralla ja läpäisi useita merkitsemiskokeita.

Delfiinien käytös peilin edessä vastasi sitä, mitä tutkijat uumoilivatkin.

Ihmislapsilla kyky tunnistaa itsensä peilistä linkittyy useisiin henkisen ja sosiaalisen kehityksen virstanpylväisiin, ja koska delfiineillä nämä kyvyt kehittyvät tyypillisesti aiemmin kuin ihmisillä, pitäisi delfiinin myös läpäistä peilitestit ihmistä aiemmin. Delfiinit esimerkiksi alkavat leikkiä ja vuorovaikuttaa toistensa kanssa aikaisemmin kuin ihmisvauvat.

Tutkimuksen julkaisi PLoS One. Tutkimusartikkeli on vapaasti luettavissa, ja sen lopussa on videoita delfiineistä peilin edessä.

 

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3546
Liittynyt21.7.2017

Delfiini tunnistaa itsensä peilistä paljon aiemmin kuin ihmisvauva

Delfiini onkin älykäs eläin. Minulla on kokemusta eri lintulajeista lemmikkinä, ei kuitenkaan papukaijoista joita pidetään älykkäinä. Viiriäiskukko ymmärtää, että peilistä löytyy TASAN yhtä itsevarma vastustaja... Kukkoni (Robin) kyllä selkeästi kurkkasi kerran peilin taakse, silleen "haa!" Mutta harakka (Milla) nosti aina metelin nähdessään peilikuvansa, niskasulat pörhöllään. Jos tietyn eläinlajin oppii tuntemaan hyvin, ja on vähänkin kokemusta erilaisista yksilöistä, voi oppia suorastaan...
Lue kommentti
Neutroni
Seuraa 
Viestejä28258
Liittynyt16.3.2005

Delfiini tunnistaa itsensä peilistä paljon aiemmin kuin ihmisvauva

Käyttäjä4499 kirjoitti: Minulla on kokemusta eri lintulajeista lemmikkinä, ei kuitenkaan papukaijoista joita pidetään älykkäinä. Viiriäiskukko ymmärtää, että peilistä löytyy TASAN yhtä itsevarma vastustaja... Kukkoni (Robin) kyllä selkeästi kurkkasi kerran peilin taakse, silleen "haa!" Lienevätkö viiriäiset fiksumpia kuin kanat. Meidän kukko tappeli kesällä useamman kerran auton kanssa, koska näki peilikuvansa sen pinnasta. En tiedä oppiko se mitään vai keskeyttikö syksy oppimisprosessin.
Lue kommentti

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1484
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.