Diabeetikko voi insuliinipistoksella alentaa kohonnutta verensokeria. Kuva: Mika Ranta
Diabeetikko voi insuliinipistoksella alentaa kohonnutta verensokeria. Kuva: Mika Ranta

Suomalais-ruotsalainen tutkimusryhmä uusisi perinteisen jaottelun, joka tunnistaa vain kaksi diabeteksen tyyppiä.

Suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat haastavat tuoreessa tutkimuksessaan perinteisen jaottelun, jonka mukaan diabetes luokitellaan joko nuoruusiän eli tyypin 1 tai aikuisiän eli tyypin 2 diabetekseksi.

Diabetesta ei ole kahta vaan ainakin viittä eri sorttia, tutkijat esittävät.

Väitteen he perustavat tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes 15 000 diabetespotilasta Suomessa ja Ruotsissa.

Tutkijat hahmottivat viisi toisistaan poikkeavaa taudinkuvaa, jotka eroavat toisistaan sopivimman lääkehoidon ja ennusteen suhteen.

”Tämän uuden luokittelun avulla voisimme tulevaisuudessa aloittaa suoraan tehokkaammalla lääkehoidolla jo sairauden alkuvaiheessa kohonneen riskin potilailla ja näin ennaltaehkäistä komplikaatioiden kehittymistä”, sanoo tiedotteessa osastonylilääkäri Tiinamaija Tuomi Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Nykyisin diabetesdiagnoosi määritetään verensokerista. Uudessa jaottelussa huomioitiin potilaan sairastumisikä, painoindeksi ja neljä laboratoriotestiä, joilla mitataan verensokeria, insuliiniresistenssiä ja diabeteksen vasta-aineita.

Jaottelussa autoimmuunidiabetes muistuttaa paljon perinteistä nuoruusiän diabetesta. Siihen sairastuvat nuoret ja näennäisen terveet ihmiset, jotka menettävät kyvyn tuottaa insuliinia autoimmuunisairauden seurauksena.

Vaikea ei-autoimmuuniperäinen insuliinipuutosdiabetes iskee sekin edellisen tavoin nuoriin ja normaalipainoisiin ihmisiin, mutta siitä poiketen insuliinituotannon ongelmat eivät johdu autoimmuunisairaudesta. Tätä tautimuotoa sairastavilla on muita diabeetikkoja suurempi riski sokeutua.

Vaikeaksi insuliiniresistentiksi diabetekseksi puolestaan sanotaan tautityyppiä, jossa potilaan keho kyllä tuottaa insuliinia, mutta elimistö ei enää reagoi siihen.

Tämän tautimuodon diabeetikot ovat usein ylipainoisia, ja tautityyppiin liittyy kohonnut munuaissairauden riski.

Lievä lihavuuteen liittyvä diabetes iskee pääasiassa erittäin lihaviin henkilöihin, joiden aineenvaihdunta on kuitenkin säilynyt normaalimpana kuin edellisen tyypin diabeetikoilla.

Viimeinen uusi diabetesluokka on lievä ikääntymiseen liittyvä diabetes. Tämän ryhmän potilaat alkoivat oireilla muita diabeetikkoja iäkkäämpinä, ja heidän tautinsa jäi yleensä muita lievemmäksi.

Tutkijat toivovat, että uusi jaottelu tarkentaisi potilaiden diagnosointia ja auttaisi valitsemaan tepsivämpiä hoitoja jo taudin toteamisesta lähtien.

”Erityisesti uuden luokittelun mukaiset vakavaa insuliiniresistenttiä diabetesta ja ei-autoimmuuniperäistä insuliininpuutosdiabetesta sairastavat potilaat hyötyisivät uudesta diagnostiikasta, sillä heidän hoidossaan olisi eniten parannettavaa”, sanoo Tuomi.

Yksittäisen tutkimuksen perusteella vakiintunutta diabetesluokitusta ei kuitenkaan vielä lähdetä muuttamaan. Lisätutkimuksissa diabetestyyppejä voi löytyä enemmänkin, huomauttavat BBC:n haastattelemat asiantuntijat.

Skandinaviassa saadut tutkimustulokset eivät näet välttämättä selitä esimerkiksi sitä, miksi eteläaasialaisilla on kohonnut riski sairastua diabetekseen.

Tutkimusta johti Lundin yliopisto ja Suomesta siihen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistollisen sairaalan lisäksi Vaasan sairaanhoitopiiristä, Folkhälsanin tutkimuslaitoksesta ja Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista Fimmistä. Tutkimuksen julkaisi diabetestutkimukseen erikoistunut tiedelehti The Lancet Diabetes & Endocrinology.