Ainutlaatuinen dinosauruksen häntä odotti löytäjäänsä Myanmarin meripihkatorilla. Kuva: Royal Saskatchewan Museum (RSM/ R.C. McKellar)
Ainutlaatuinen dinosauruksen häntä odotti löytäjäänsä Myanmarin meripihkatorilla. Kuva: Royal Saskatchewan Museum (RSM/ R.C. McKellar)
Hännänpää saattoi kuulua tällaiselle coelurosaurukselle. Kuva: Chung-tat Cheung and Yi Liu
Hännänpää saattoi kuulua tällaiselle coelurosaurukselle. Kuva: Chung-tat Cheung and Yi Liu
Coelurosaurus lähestyy pahaa aavistamatta pihkaesiintymää. Kuva: Chung-tat Cheung
Coelurosaurus lähestyy pahaa aavistamatta pihkaesiintymää. Kuva: Chung-tat Cheung

Aiemmin dinosauruksen ehjää ainesta ei ole löytynyt.

Tutkijat ovat löytäneet Pohjois-Myanmarista lähes täydellisesti meripihkassa säilyneen dinosauruksen höyhenpeitteisen hännänpään. Löytö on merkittävä dinosaurustutkimukselle.

Pienen dinosauruksen hännänpalassa on kahdeksan nikamaa. Lisäksi hännästä on säilynyt pehmeää kudosta ja höyheniä.

”Näemme, kuinka höyhenet yhdistyvät häntään, niiden muodon mikrometrien tarkkuudella ja pigmenttien kuviot höyhenpeitteessä”, selittää paleontologi Ryan McKellar Royal Saskatchewan -museosta uutistoimisto Reutersille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimus julkaistiin torstaina Current Biology tiedejulkaisussa, jossa esitellään yksityiskohtaisia kuvia hännän ja sen höyhenten rakenteesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Paleontologi Lida Xing Kiinan maantieteiden yliopistosta löysi hännänpään Myanmarin meripihkatorilta, jossa se oli myytävänä. Xing on myös tutkimuksen johtava kirjoittaja.

Meripihkanpala oli BBC:n mukaan jo hiottu korukäyttöä varten, ja sen myyjä luuli pihkan sisällä olevaa häntää kasviksi.

Xing oli kuitenkin eri mieltä ja päätti tehdä lisätutkimuksia. ”Kasvi” osoittautui varpusenkokoisen nuoren dinosauruksen hännän palaksi.

Tutkijat uskovat, että häntä kuului kaksijalkaiselle lintua muistuttavalle maniraptora-dinosaurukselle eli petokädelle.

Maniraptorat kuuluvat niihin dinosauruksiin, joita tutkijat ovat jo pitkään pitäneet höyhenpeitteisinä. Myös linnut kuuluvat nykytulkinnan mukaan maniraptoreihin.

Meripihka on nimestään huolimatta peräisin puista. Pihka on kivettynyt ja kerrostunut miljoonien vuosien saatossa säilyttäen siihen tarttuneet eliöt täydellisesti. Meripihkaa löytyy useimmiten juuri merten pohjista ja rannoilta.

Puiden pihkaan on jäänyt tyypillisesti kiinni pikkueläimiä, kuten hyönteisiä, hämähäkkejä ja sammakoita. Dinosauruksen pala on poikkeuksellinen löytö.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme löytäneet dinosaurusten ainesta meripihkassa säilyneenä”, sanoo McKellar BBC:lle.

Hänen mukaansa dinosauruksen höyhenet ovat alkeellisempia kuin lintujen, eikä niissä ole yhtä vahvaa ruotoa keskellä.

Tutkijat ovat varmoja siitä, että hännänpää kuuluu nimenomaan dinosaurukselle eikä muinaiselle linnulle.

Monilla dinosauruksilla uskotaan olleen värikkäät höyhenet, mutta pihkaan häntänsä kastaneen nuoren eläimen höyhenpeite oli ilmeisesti päältä kastanjanruskea ja alta valkoinen.

Meripihkalöydöksen avulla tutkijat voivat vahvistaa monia teorioita höyhenten kehittymisestä. Hännän uskotaan olevan peräisin liitukauden puolivälistä noin 99 miljoonan vuoden takaa.

Meripihkaan takertuneita muinaisia höyheniä on löytynyt jo aiemmin, mutta niiden alkuperää on ollut vaikea varmistaa, koska ne eivät ole kiinnittyneet luurankoon.

McKellarin mukaan dinosauruksen hännän jumiutuminen pihkaan johti lähes varmasti eläimen kuolemaan.

”Se olisi ollut otukselle leikin loppu. Dinosaurukset eivät pudottaneet häntiään toisin kuin jotkut liskot”, hän kertoo Reutersille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla