Näin kauniita värejä saattoi olla myös dinosaurusten pesässä. Kuva: Jean-Paul Gibert / Wikimedia Commons
Näin kauniita värejä saattoi olla myös dinosaurusten pesässä. Kuva: Jean-Paul Gibert / Wikimedia Commons

Uusi tekniikka herätti yli 66 miljoonan vuoden ikäisten dinosaurusten munien värit eloon.

Dinosaurukset elävät yhä – lintuina. Linnut ovat polveutuneet kauan sitten eläneiden dinosaurusten teropodi-alalahkosta, johon kuului muun muassa hirmuinen Tyrannosaurus rex ja laumassa saalistanut, höyhenpeitteinen Deinonychus.

Sekä linnut että dinosaurukset munivat, mutta tähän asti on ajateltu, että dinosaurusten munat olivat enimmäkseen valkoisia kuten nykyisillä matelijoilla. Värikkäiden kuvioiden on ajateltu syntyneen vasta myöhemmin, kun linnut kehittyivät.

Uusi Naturessa julkaistu tutkimus paljastaa nyt, että jo dinosaurukset munivat värikkäitä ja kuvioituja munia.

Värillä ja kuviolla on linnun munassa vissi tarkoitus: se estää munia erottumasta ympäristöstään avoimen taivaan alla. Koloihin munivien lintujen munat ovat valkoisia, koska suojaväriä ei tarvita.

Lintujen lähimpiä nykyisin eläviä sukulaisia ovat krokotiilit, jotka niin ikään munivat valkoisia ja kuvioimattomia munia.

Dinosaurusten kivettyneitä munia on löydetty, mutta näin kymmenien miljoonien vuosien jälkeen niissä ei ole väreistä tietoakaan.

Yalen yliopiston paleontologi Jasmina Wiemann kollegoineen sovelsi munien tutkimiseen uutta tekniikkaa, jolla voidaan mitata aineiden kemiallista koostumusta ja näin etsiä jälkiä väripigmenteistä jopa äärimmäisen vanhoista, kivettyneistä munista.

Hän aloitti tutkimalla höyhenpeitteisten oviraptorien munia ja havaitsi niissä merkkejä samoista pigmenteistä, jotka nykyäänkin määrittelevät linnun munan värin. Biliverdiini tuottaa sinisiä tai vihreitä munia ja protoporfyriini antaa munalle punaisen tai ruskean värin.

”Tämä dinosaurus on erityisen kiinnostava, koska oviraptorit olivat ensimmäisiä dinosauruksia, jotka rakensivat avoimia pesiä. Ja avoimessa pesässä munat joutuvat alttiiksi ympäristölle”, Wiemann selittää uutiskanava NPR:n haastattelussa.

Kemialliset jäljet väreistä havaittiin Raman-spektroskoopin avulla. Siinä tutkitaan näytettä laserin avulla ja katsotaan, millä aallonpituudella säteily siroaa. Tästä voidaan päätellä, mitä kemiallisia yhdisteitä näytteessä on.

Yhdestä munasta saatu havainto ei kuitenkaan riitä, joten ryhmä tutki kaikkiaan 15:n liitukaudella eläneen dinosauruslajin sekä sukupuuttoon kuolleiden lintujen että nykyään elävien lintujen munia.

Paljastui, että aiemmin mainittu höyhenpeitteinen Deinonychus muni luultavasti sinivihreitä munia, kuten myös Kiinasta löydetty oviraptorisaurus Heyannia, jonka munat olivat tummempaa sävyä. Eri lajien munista löytyi yhdistelmiä eri sävyistä, samoin valkoista ja ruskeaa sekä erilaisia täpliä.

Sen sijaan esimerkiksi suuren Maiasaura-kasvinsyöjäliskon munat olivat valkoisia. ”Hyvää äitiliskoa” tarkoittava Maiasaura on evoluution puussa kauempana linnuista. Todennäköisesti se hautasi munansa maahan hieman samalla tavoin kuin nykyiset kilpikonnat. Suojaväriä ei siis tarvittu.

Näyttää siltä, että munien suojaväritys kehittyi niille dinosauruksille, jotka alkoivat harrastaa avointa pesimistä.