Osa hajonneen asteroidin (pääkuva) palasista päätyi Maahan (pieni alakuva) ja Kuuhun (pieni yläkuva). Kuva: Don Davis
Osa hajonneen asteroidin (pääkuva) palasista päätyi Maahan (pieni alakuva) ja Kuuhun (pieni yläkuva). Kuva: Don Davis

Noin 160 miljoonaa vuotta sitten suuri asteroidi hajosi kolarissa. Yksi palasista saattoi tappaa dinosaurukset.

Uuden tutkimuksen mukaan 160 miljoonaa vuotta sitten Marsin tuolla puolen tapahtunut valtava törmäys hajotti suuren asteroidin palasiksi. Osa kappaleista päätyi myöhemmin aurinkokuntamme sisäosiin, mutta yksi saattoi osua Maahan ja aiheuttaa joukkosukupuuton liitukauden lopulla.

Dinojen kohtaloksi koituneen tuhooja-asteroidin alkuperä selvisi, kun SwRI-keskuksen tutkijat William Bottken, David Vokrouhlickyn ja David Nesvornyn simuloivat tietokoneella Marsin ja Jupiterin välissä sijaitsevalla asteroidivyöhykkeellä olevan Baptistina–asteroidiperheen historiaa.

Kolmikko päätyi siihen, että tämä asteroidiperhe - johon kuuluvien asteroidien koostumus, radan muoto ja radan kaltevuus siis ovat samanlaisia - muodostui, kun 170 - ja 60 -kilometriset asteroidit törmäsivät toisiinsa.

Kolarissa syntyi kolmisen sataa yli kymmenkilometristä ja 140 000 yli kilometristä palasta. Ajan mittaan Auringon lämpö ja kohtaamiset muiden asteroidien kanssa ajoi osan perheenjäsenistä ulos asteroidivyöhykkeeltä.

Muutama niistä törmäsi myöhemmin Kuuhun ja Maahan. Tutkijat uskovat, että yksi kymmenen kilometrin kappaleista iskeytyi 65 miljoonaa vuotta sitten Jukatanille ja tappoi monen muun lajin mukana dinosaurukset sukupuuttoon.

Tutkimus julkaistiin tänään Nature -lehdessä.