Yhdysvaltalaistutkijat selittivät, miten dna:lla voitiin varmistaa bin Ladenin henkilöllisyys. 

Dna-testien mukaan Pakistanissa surmattu mies oli 99,9 prosentin varmuudella Osama bin Laden, tiedotti Yhdysvaltain hallitus eilen median välityksellä. Miten se voi olla niin varma – ja niin pian?

Henkilöllisyyden dna-tunnistuksessa analysoidaan muutaman emäsparin mittaisia dna:n toistojaksoja (STR),  joiden lukumäärä vaihtelee eri yksilöillä. Tutkimuksessa hyödynnetään PCR-monistusta, joten soluja ei tarvita paljoa, ja se voidaan tehdä myös osittain hajonneesta materiaalista.

Chad Nusbaum MIT:in Broad-instituutista arvioi, että prosessi vie viisi tai kuusi tuntia, mutta moderneimmissa rikostutkimuslaboratorioissa se voi onnistua nopeamminkin. Armeijalla oli siis riittävästi aikaa suorittaa dna-tunnistus ennen kuin Obama piti tiedotustilaisuutensa Washingtonissa.

Mistä sitten voidaan tietää, että kuolleesta miehestä otettu dna-näyte on nimenomaan bin Ladenin?

Varmin tunnistus olisi saatu vertailusta bin Ladenin omaan dna:aan.

"Arvelisin, että bin Ladenin dna:ta on ollut tallessa jo pitkään", sanoo Robert Shaler, joka johti World Trade Centerin uhrien dna-tunnistusta 2001. Näytteitä on voitu poimia talteen esimerkiksi tiedustelijoiden voimin paikoista, joissa bin Laden on asunut tai vieraillut.

"Dna-näytteitä on voitu ottaa myös kenestä tahansa bin Ladenin sisaruksesta tai lapsesta, jopa heidän tietämättään. Se käy vaikka pizzanpalasta", lisää dna-todisteista kirjan kirjoittanut David Kaye Pennsylvanian osavaltionyliopistosta.

Bin Ladenilla ei tiettävästi ole yhtään täyssisarusta, vaan hän oli vanhempiensa ainoa lapsi. Hänen äitinsä kuitenkin meni uudelleen naimisiin erottuaan bin Ladenin isästä ja sai neljä lasta lisää. Isänsä puolelta bin Ladenilla on jopa kymmeniä puolisisaruksia. Omia lapsia bin Ladenin väitetään siittäneen peräti 26.

"Dna-tunnistuksen varmuuteen vaikuttaa se, kuinka monta vertailunäytettä on saatu ja kuinka läheisiltä sukulaisilta ne ovat peräisin", tarkentaa molekyylibiologi Allison Williams Dobson Chapel Hillin yliopistosta.

"Mitä useammalta sisarukselta ja lapselta näytteitä saadaan, sitä helpompaa ja varmempaa tunnistus on."

On todennäköistä, että henkilöllisyyden varmistuksessa on hyödynnetty myös mitokondriaalista dna:ta (mtDNA). Sen avulla on voitu varmistaa, että ruumis oli bin Ladenin äidin poika tai bin Ladenin sisarusten sukulainen.

"Koska mitokondriot periytyvät äidiltä lapselle, ne kertovat lähes varmuudella, ketkä kaksi ovat sisaruksia keskenään", selittää mtDNA-tutkija Mary-Claire King Washingtonin yliopistosta.

Y-kromosomista tehtyä STR-analyysia sen sijaan voisi käyttää varmistamaan sukulaisuussuhde ruumiin ja bin Ladenin puoliveljien tai poikien välillä.

Muitakin vertailumahdollisuuksia on, ja analyysien yhdistelmä osoittaa tutkijoiden mukaan lähes sataprosenttisesti, oliko bin Ladeniksi väitetty ruumis hän vai ei.

"Jos heillä on oikeat näytteet, tunnistus on käytännössä täysin varma", Shaler sanoo.

Osama bin Ladenin dna-tunnistuksesta kertoi Nature verkkosivullaan.

Kasvontunnistusohjelma erottaa eri-ikäisenä otetuista kuvista saman lapsen.

Lasten katoamiset ja kaappaukset ovat maailmalla yleisempi ongelma kuin Suomessa. Moni vanhempi kantaa mukanaan kadonneen valokuvaa.

Sitä voi käyttää todisteena. Mutta kun katoamisesta on aikaa, valokuvan arvo kadonneen etsinnässä hiipuu. Ihminen kun voi näyttää hyvin erilaiselta muutaman vuoden kuluttua.

Nyt kuvien vertailuun esimerkiksi poliisin avuksi on otettu avuksi tekoäly. Se voisi löytää kadonneen henkilön valokuvan avulla nopeammin kuin ihminen.

Poliisilla on jo käytössä eri ohjelmia, joilla he vertailevat valokuvia. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaan, kun kadonnut on yli 20-vuotias.

Tietojenkäsittelytieteen tutkija Debayan Deb Michiganin osavaltion yliopistosta kehitti ryhmineen kasvoja tunnistavan laskentaohjelman. Algoritmi tunnistaa eri-ikäisistä kasvoista samoja piirteitä.

Deb kehitti ohjelmaa antamalla sille tuhat kuvaa 2–18-vuotiaista lapsista. Jokainen lapsi oli kuvattu ainakin neljä eri kertaa kuuden vuoden aikana.

Tekoäly löysi oikean lapsen kuvia vertailemalla 80 prosentissa tapauksista, kertoo arxivessa julkaistu tutkimus.

Jos kuvat oli otettu alle vuoden välein, tekoäly löysi saman henkilön kasvonpiirteet yli yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Tunnistus laski 73 prosenttiin, jos kuvien välillä oli kulunut yli kolme vuotta.

Ryhmä yrittää nyt kouluttaa tekoälyä löytämään lapsi kuvista, joiden välissä on kulunut usea vuosi, kertoo New Scientist.

Sähköinen stimulointi aktivoi aivot alttiiksi harjoitukselle.

Netistä saa korvakuulokkeita, jotka lupaavat lisää taitoa, voimaa ja kestävyyttä, kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Kalifornialaisen yrityksen Halon kuulokkeiden sanka antaa aivokuorelle sähköistä stimulaatiota. Kun urheilusuoritusta tai musiikkikappaletta treenaa stimuloiduin aivoin, harjoituksen vaikutus tehostuu, yritys vakuuttaa.

Newsweek-lehden mukaan yhdysvaltalaiset urheilijat ovat toimineet koekäyttäjinä. Halon omassa tutkimuksessa stimulaatiota saaneiden urheilijoiden ponnistusvoima lisääntyi kuukauden harjoittelun aikana selvästi enemmän kuin lumekuulokkeita käyttäneellä ryhmällä.

Periaatteessa tällainen neurodoping voi toimia.

”Sille on neurofysiologista perustaa”, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja kliinisen neurofysiologian professori Satu Jääskeläinen.

Niin sanotulla transkraniaalisella tasavirtastimulaatiolla eli tDCS:llä voidaan nostaa aivokuoren aktiivisuustasoa eli valmiutta hermoimpulsseihin. Olemassa olevat hermoyhteydet tehostuvat. Samalla lisääntyy aivoalueen muovautuvuus eli kyky muodostaa uusia yhteyksiä.

Sähköistä stimulointia on kehitetty ennen kaikkea sairauksien hoitoon, mutta myös sen vaikutusta suorituskykyyn on tutkittu.

Tieteellisissä kokeissa se on parantanut terveiden koehenkilöiden reaktioaikoja, tehostanut motorista oppimista ja parantanut kognitiivista suorituskykyä.

Sillä on pystytty jopa parantamaan kestävyyttä. Uupumukseen asti ajetuissa pyöräilytesteissä stimulaatiota saaneet koehenkilöt pystyvät jatkamaan pidempään kuin verrokkiryhmä.

Se on lyhentänyt reaktioaikoja ja lisännyt reiden ojennusvoimaa. Sillä on pystytty hillitsemään käsien vapinaa, josta ampujat haluavat päästä eroon.

Stimuloidut koehenkilöt ovat omaksuneet taitoja nopeammin ja pystyneet toistamaan oppimaansa täsmällisemmin.

Kuitenkin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun johtaja Sami Kalaja kertoo HS:n jutussa, että nykynäytön perusteella huippu-urheilussa vaikutukset olisivat heikot tai jopa olemattomat.

Suurimpia vaikutuksia aivostimulaatiolla on saatu koehenkilöillä, joilla on aivojen toiminnassa jokin vajaus tai häiriö. Terveillä havaitut muutokset ovat pienempiä.

Kysely

Kokeilisitko neurodopingia?