Vihersisilisko hyötyy vitamiinista.
Vihersisilisko hyötyy vitamiinista.

Liskokoiraat todistavat E-vitamiinilla lisääntymiskelpoisuutensa. 

Liskokoiraiden kyky siirtää E-vitamiinia reviirin merkitsemiseen tarkoitettuun eritteeseensä viestii naaraille siitä, kuinka hyviä lisääntymiskumppaneita ne ovat. Tähän viittaa Helsingin yliopiston tutkija Gábor Herczegin ja kansainvälisten kollegoiden PLoS Onessa julkaisema tutkimus.

Liskokoirailla on reisiensä sisäpinnoilla erityiset femoraalirauhaset, joiden avulla ne tuottavat ja levittävät naaraita houkuttavia eritteitä. Tähän asti on kuitenkin tiedetty vähän siitä, mikä rauhasten eritteessä vetää naaraita puoleensa, tai mikä takaa hajumerkkien luotettavuuden.

Uuden, eurooppalaisilla vihersisiliskoilla (Lacerta viridis) tehdyn tutkimuksen mukaan juuri femoraalirauhasten eritteen E-vitamiinipitoisuus on liskonaaraita miellyttävä signaali. Tutkitut naaraat suosivat voimakkaasti niitä koiraita, joiden eritteissä oli runsaasti E-vitamiinia.

Herczeg kollegoineen lisäsi vihersisiliskojen ruokavalioon E-vitamiinia. Mittaukset osoittivat, että ravinnelisä nosti tehokkaasti E-vitamiinipitoisuuksia femoraalirauhasissa. Tutkitut liskot jaettiin samankokoisiin pareihin, joista osa nautti ravinnossaan E-vitamiinilisää, osa ei.

Naaraat tunsivat hieman enemmän vetoa lisäravinteita nauttineiden koiraiden eritteisiin. Ero ei kuitenkaan ollut selkeä kaikkien parien välillä. Syyksi yllättävän pieneen eroon osoittautui se, että kaikilla koirailla lisäravinteena saatu E-vitamiini ei siirtynyt tehokkaasti femoraalirauhasten eritteeseen.

Tutkijat arvelevat, että juuri koiraiden kyky siirtää E-vitamiinia femoraalirauhasiinsa kertoo niiden laadukkuudesta lisääntymiskumppaneina. Vaikuttaa siltä, että tämä mekanismi takaa vihersisiliskon suosiman hajumerkkimekanismin luotettavuuden seksuaalisena signaalina.

Havaittu mekanismi saattaa olla yleinen, sillä aiempien tutkimuksien mukaan D-vitamiinilla on vastaava rooli espanjalaisen sisiliskolajin (Lacerta monticola) parinvalintarituaaleissa. 

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.