Tutkijat testasivat rokotettaan tarhatuissa simpansseissa. Kuva: Jeremy Breaux, New Iberia Research Council, New Iberia, Louisiana
Tutkijat testasivat rokotettaan tarhatuissa simpansseissa. Kuva: Jeremy Breaux, New Iberia Research Council, New Iberia, Louisiana

Tutkijat väsäsivät uhanalaisille lajeille sopivan hätätilarokotteen kevyesti ja halvalla.

Ebolavirus aiheuttaa Afrikassa tappavaa verenvuotokuumetta paitsi ihmisille myös simpansseille ja gorilloille. Viime vuosina ihmisapinoiden ebolavirusepidemiat ovat surmanneet jopa kolmanneksen kaikista gorilloista ja pahentaneet niiden uhanalaisuutta. Ihmisapinoita voisi koettaa suojata tutkijoiden kehittämällä rokotteella, joka simpanssikokeen perusteella on turvallinen ja hiirikokeen perusteella tepsii ebolaa vastaan noin puolessa tapauksista. Tutkimuksen julkaisi Pnas-lehti.

Kelly Warfield Integrated BioTherapeuticsista Yhdysvalloista ja kollegat arvelivat, että sukupuuton uhkaamia eläimiä kannattaisi koettaa suojella sellaisillakin rokotteilla, jotka eivät kelpaisi ihmiskäyttöön. Rokotteiden kehittäminen ihmisille tulee valtavan kalliiksi, koska turvallisuus ja teho pitää testata perusteellisesti ja monivaiheisesti ja koska valtaosa tuotteista reputtaa testien jossain vaiheessa. Moni reputtanutkin saattaisi kuitenkin olla tyhjää parempi eläintensuojelussa.

Siksi tutkijat valmistivat ebolaviruksen kuorenpaloja sisältävän rokotteen ja tekivät sille nopean perustestauksen.

Rokotteen turvallisuuden testaamiseksi he injektoivat sitä tarhattuihin simpansseihin tehosteaineiden kera. Rokote ei aiheuttanut infektio-oireita eikä haitallisia muutoksia verenkuvaan.

Entä tuottiko rokote suojaa? Ainakin simpanssien vereen muodostui vasta-aineita ebolalle. Niitä tutkijat keräsivät ja ruiskuttivat hiiriin, joihin istutettiin ebola. Tehosteaineesta riippuen vasta-aineet pelastivat hiiristä 30–60 prosenttia. Vasta-aineita saamattomassa vertailuryhmässä joka ikinen hiiri kuoli.

Ihmisrokotteissa tällainen testaus ei millään kelpaisi osoittamaan sen paremmin turvallisuutta kuin rokotteen tehoa. Mutta vastaavilla testeillä eläintensuojelijat voisivat huokeasti saada käyttöönsä rokotteita niille lajeille, joilla menee kaikkein huonoimmin ja joita uhkaa muun ohessa jokin tartuntatauti, tutkijat ehdottavat.