Tutkijat testasivat rokotettaan tarhatuissa simpansseissa. Kuva: Jeremy Breaux, New Iberia Research Council, New Iberia, Louisiana
Tutkijat testasivat rokotettaan tarhatuissa simpansseissa. Kuva: Jeremy Breaux, New Iberia Research Council, New Iberia, Louisiana

Tutkijat väsäsivät uhanalaisille lajeille sopivan hätätilarokotteen kevyesti ja halvalla.

Ebolavirus aiheuttaa Afrikassa tappavaa verenvuotokuumetta paitsi ihmisille myös simpansseille ja gorilloille. Viime vuosina ihmisapinoiden ebolavirusepidemiat ovat surmanneet jopa kolmanneksen kaikista gorilloista ja pahentaneet niiden uhanalaisuutta. Ihmisapinoita voisi koettaa suojata tutkijoiden kehittämällä rokotteella, joka simpanssikokeen perusteella on turvallinen ja hiirikokeen perusteella tepsii ebolaa vastaan noin puolessa tapauksista. Tutkimuksen julkaisi Pnas-lehti.

Kelly Warfield Integrated BioTherapeuticsista Yhdysvalloista ja kollegat arvelivat, että sukupuuton uhkaamia eläimiä kannattaisi koettaa suojella sellaisillakin rokotteilla, jotka eivät kelpaisi ihmiskäyttöön. Rokotteiden kehittäminen ihmisille tulee valtavan kalliiksi, koska turvallisuus ja teho pitää testata perusteellisesti ja monivaiheisesti ja koska valtaosa tuotteista reputtaa testien jossain vaiheessa. Moni reputtanutkin saattaisi kuitenkin olla tyhjää parempi eläintensuojelussa.

Siksi tutkijat valmistivat ebolaviruksen kuorenpaloja sisältävän rokotteen ja tekivät sille nopean perustestauksen.

Rokotteen turvallisuuden testaamiseksi he injektoivat sitä tarhattuihin simpansseihin tehosteaineiden kera. Rokote ei aiheuttanut infektio-oireita eikä haitallisia muutoksia verenkuvaan.

Entä tuottiko rokote suojaa? Ainakin simpanssien vereen muodostui vasta-aineita ebolalle. Niitä tutkijat keräsivät ja ruiskuttivat hiiriin, joihin istutettiin ebola. Tehosteaineesta riippuen vasta-aineet pelastivat hiiristä 30–60 prosenttia. Vasta-aineita saamattomassa vertailuryhmässä joka ikinen hiiri kuoli.

Ihmisrokotteissa tällainen testaus ei millään kelpaisi osoittamaan sen paremmin turvallisuutta kuin rokotteen tehoa. Mutta vastaavilla testeillä eläintensuojelijat voisivat huokeasti saada käyttöönsä rokotteita niille lajeille, joilla menee kaikkein huonoimmin ja joita uhkaa muun ohessa jokin tartuntatauti, tutkijat ehdottavat.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä