Hypatian kivi osoittautui oudommaksi kuin luultiinkaan. Kivi on palasina. Kuva: Mario di Martino / INAF Osservatorio Astrofysico di Torino
Hypatian kivi osoittautui oudommaksi kuin luultiinkaan. Kivi on palasina. Kuva: Mario di Martino / INAF Osservatorio Astrofysico di Torino

Toinen vaihtoehto on, että käsityksemme aurinkokunnan synnystä on väärä.

Vuonna 1996 egyptiläinen geologi Aly Barakat löysi aavikolta erikoisen kivenpalasen. Se ei vaikuttanut olevan peräisin maapallolta.

Kivi löytyi Libyan ja Egyptin rajaseudun hiekkamerestä, jossa on runsaasti muinaisen meteoriitin törmäyksessä muodostunutta aavikkolasia.

Paljon myöhemmin selvisi, että kivi todella on avaruudesta. Sen uskottiin olevan muinaisen komeetan ydin, ensimmäinen koskaan löydetty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kivelle on annettu nimi Hypatia 300-luvulla syntyneen kreikkalaisen matemaatikon ja filosofin Hypatia Aleksandrialaisen mukaan. Hän oli mahdollisesti ensimmäinen naispuolinen matemaatikko.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hypatian kivi on nyt osoittautunut oudommaksi kuin luultiinkaan. Eteläafrikkalaisen Johannesburgin yliopiston geologit ovat vuosikausia analysoineet kiven rakennetta ja koostumusta ja havainneet, että osan siitä on täytynyt muodostua jo ennen aurinkokuntaa.

Tai sitten käsityksemme aurinkokunnan muodostumisesta kaipaa tarkistamista.

Aurinkokunta alkoi muodostua yli 4,5 miljardia vuotta sitten, kun Aurinkoa ympäröinyt kaasu- ja pölykiekko tiivistyi planeetoiksi. Kiekko oli varsin homogeeninen eli planeettojen rakennusmateriaali oli alkuainejakaumaltaan samanlaista.

Jos maapallon jauhaisi tomuksi, tomun koostumus olisi hyvin samanlaista kuin yleisimmissä kivimeteoriiteissa, kondriiteissa: melko paljon piitä ja pienempiä määriä hiiltä.

Hypatia sen sijaan sisältää paljon hiiltä, mutta varsin vähän piitä. Sen alkuaineiden jakauma on päinvastainen kuin aurinkokunnan kiviplaneetoilla ja asteroideilla.

”Vielä erikoisempaa on, että kiven rakenteessa on paljon tietynlaisia hiiliyhdisteitä, polyaromaattisia hiilivetyjä. Niitä oli huomattavan paljon siinä tähtienvälisessä sumussa, joka oli olemassa jo ennen kuin planeetat muodostuivat”, selittää geokemian professori Jan Kramers Popular Mechanics -lehdelle.

Ryhmä uskoo, että Hypatia on muodostunut jo ennen Aurinkoa ja planeettoja.

Kun Hypatia, tai paremminkin se meteoriitti, josta Hypatia lohkesi, iskeytyi Maahan miljoonia vuosia sitten, kuumuus ja paine puristi sen hiilivedyt timanteiksi. Niistä muodostui suojakerros, joka on säilyttänyt kiven meidän päiviimme saakka niin, että sitä voidaan nyt tutkia.

Itse kivi on vain parisenttinen. Se koostuu useammasta pienestä palasesta.

Kiinnostavimpia ovat kiven sisällä olevat mineraalijyväset. Juuri niissä alkuaineet fosfori, alumiini ja rauta esiintyvät oudossa suhteessa.

”Näiden kolmen alkuaineen keskinäinen jakauma on täysin erilainen kuin mitä tiedämme maapallon koostumuksesta ja olemme voineet mitata muista meteoriiteista. Nämä mineraalijyväset ovat aurinkokunnassamme ainutlaatuisia”, kertoo tutkimustiedotteessa geologi Georgi Beljanin, joka vastasi mineraalien analyysista.

Vielä sekin erikoisuus Hypatiassa on, että se sisältää alumiinia puhtaana alkuaineena, mikä on harvinaista Maan päällä ja muualla aurinkokunnassa.

”Hypatiassa ei ole silikaatteja toisin kuin meteoriiteissa ja maapallolla, Marsissa ja Venuksessa, joissa niitä on paljon. Lisäksi sen sisällä on eksoottisia mineraaleja. Jos Hypatia ei ole muodostunut ennen aurinkokuntaa, löydös merkitsee silloin sitä, että aurinkokunta ei muodostunutkaan tasalaatuisesta pölystä”, professori Kramers sanoo.

Todennäköisintä on siis, että Hypatian mineraalijyväset ovat peräisin ajalta ennen aurinkokuntaa. Seuraavaksi täytyy selvittää tarkemmin, mistä Hypatia voisi olla peräisin. Kaukana Neptunuksen takana kiertävien kivisten kohteiden koostumuksen tarkempi tuntemus voisi avata asiaa.

Mahdollisesti Hypatia tömähti Saharaan 28 miljoonaa vuotta sitten. Törmäys sulatti aavikon hiekan lasiksi, ja tuota kellertävää Libyan aavikkolasia kerätään alueelta yhä.

Faarao Tutankhamonin rintakorussa muun muassa on aavikkolasista muotoiltu skarabee, pyhä kuoriainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla