Muumioiden dna kertoo yhä tarkemmin muinaisten egyptiläisten elämästä ja taustoista. Kuva: Erkki Raskinen
Muumioiden dna kertoo yhä tarkemmin muinaisten egyptiläisten elämästä ja taustoista. Kuva: Erkki Raskinen

Kaupankäynnin ja orjakaupan perintö erottaa nykyiset egyptiläiset muinaisesta Egyptin kansasta.

Väestön liikkeet ovat muuttaneet egyptiläisten geeniperimää aikojen saatossa yhä afrikkalaisemmaksi.

Muinaiset egyptiläiset olivat läheisemmin sukua Lähi-idän kansoille, kun taas nykyisin elävien egyptiläisten perimässä näkyy vahva vaikutus Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta.

Tämä selvisi saksalaisen Max Planck -instituutin tutkimuksessa, jota voi pitää läpimurtona. Päätelmät perustuvat nimittäin muumioista kerättyyn dna:han.

Tutkimukseen kelpaavan perimäaineksen keräämistä tuhansia vuosia vanhoista muumioista ei pidetty aiemmin mahdollisena.

”Dna:n säilymistä muumioissa sopii aina epäillä. Egyptissä on kuuma ilmasto, hautakammio ovat kosteita ja muumioinnissa käytetyt kemikaalit haurastuttavat dna:ta. Ne huonontavat sen säilyvyyttä”, kertoo evoluutioantropologian Max Planck -instituutin johtaja Johannes Krause, yksi tutkijoista.

Krausen ryhmä onnistui kuitenkin varmentamaan dna:n luotettavuuden. Tutkijoiden mentelmä avaa oven Egyptin salaisuuksiin, kun muinaisen kansan koko perimäainekseen päästään nyt käsiksi.

Tutkijat ottivat näytteitä 151 muumiosta Abusir el-Meleqin arkeologiselta alueelta Niilin varrelta ja eri museoiden kokoelmista. Koko perimän kattavaa tuman dna:ta saatiin kolmesta muumiosta ja mitokondrio-dna:ta 90 henkilöstä. Muumiot olivat peräisin ajanjaksolta, joka ulottuu vuodesta 1 400 ennen ajanlaskun alkua vuoteen 400 jälkeen ajanlaskun alun.

Ryhmä halusi tutkia, ovatko muun muassa Aleksanteri Suuren valloitukset ja muut sodat jättäneet jälkiään Egyptin väestöön. Eivät ainakaan Abusir el-Meleqin alueella, sillä kansan perimä oli säilynyt valloitusajoista varsin samanlaisena.

Sen sijaan nykyisen Egyptin väestön dna on paljon lähempänä Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöä kuin muinaisten egyptiläisten dna.

Muinaiset egyptiläiset olivat tutkimuksen mukaan läheistä sukua Levantin alueen, Anatolian niemimaan ja Euroopan kansoille.

Afrikkalaisia geenejä lienee alkanut virrata Egyptiin myöhemmin, kun liikkuminen Niilillä lisääntyi ja kaupankäynti Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan vilkastui. Osansa lienee myös islamilaisella orjakaupalla, joka alkoi noin 1 300 vuotta sitten. Orjia haettiin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Lähi-itään.

Muumioiden dna:sta kertoi Nature Communications.

Toope
Seuraa 
Viestejä22689
Liittynyt23.7.2006

Egyptin muumioiden dna avautui nyt kunnolla

Rappeutuiko Egypti sitten geeninvaihdon myötä? Eikö afrikkalainen vaikutus boostannut yhteiskuntaa?
Lue kommentti

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Toope
Seuraa 
Viestejä22689
Liittynyt23.7.2006

Egyptin muumioiden dna avautui nyt kunnolla

Elysium-leffa tuli töllöstä taannoin. Ikävä dystopia siitä, miten ylikansoitus tuhoaa yhteiskunnan, jolloin osa ihmisistä pakenee (white flight) muualle. Sitten pakotetaan heidätkin ottamaan kaikki vastaan ja Elysium muuttuu samanlaiseksi, mitä muutkin alueet ovat. En oikein pitänyt leffasta...
Lue kommentti

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.