Kuva: ESO/L. Cal
Kuva: ESO/L. Cal

Osa eksoplaneetoista kiertää emotähteään eri suuntaan kuin tähti itse pyörii akselinsa ympäri.

Britannian tähtitieteellisen yhdistyksen kokouksessa Glasgowssa ilmoitettiin yhdeksän uuden emotähtensä edestä kulkevan eksoplaneetan löytymisestä.

Kun näitä uusia tuloksia verrattiin aiempiin havaintoihin vastaavista eksoplaneetoista, tähtitieteilijät huomasivat yllättäen, että kuusi eksoplaneettaa 27:stä kiersi emotähteään "väärään" suuntaan. Omassa aurinkokunnassamme planeetat kiertävät tähteään samaan suuntaan kuin tähti itse pyörii akselinsa ympäri.

"Tämä on todellinen pommi jonka olemme pudottamassa eksoplaneettatutkimuksen kentälle", havainto-ohjelmasta vastannut tohtoriopiskelija Amaury Triaud sanoi.

Planeettojen on ajateltu muodostuvan kaasu- ja pölykiekosta, joka kiertää nuorta tähteä. Tämä kiekko pyörii samaan suuntaan kuin tähti itse, ja tähän asti on ajateltu että kiekosta muodostuvat planeetat kiertäisivät tähteään suurin piirteen samalla tasolla ja samaan suuntaan kuin mihin niiden emotähti pyörii. Näin on laita Aurinkokunnassa.

Ensimmäiset "kuumat Jupiterit" havaittiin 15 vuotta sitten ja siitä lähtien niiden alkuperä on ollut arvoitus. "Kuumat Jupiterit" ovat oman aurinkokuntamme Jupiterin kokoisia tai suurempiakin planeettoja, joiden kiertorata kulkee hyvin lähellä tähteään. Näiden ytimet ovat kiveä ja jäähiukkasia, joita on vain kaukana tähdestä. Siksi kuumien Jupiterin on täytynyt syntyä kaukana emotähdestään ja sitten muuttaa lähemmäksi sitä.

Väärään suuntaan matkaavien kuumien Jupiterien muutto omalle radalleen ei voi selittyä niillä painovoimatekijöillä, jotka pystyvät hyvin selittämään "oikeaan" suuntaan kulkevien eksoplaneettojen muuton. Niinpä tutkijat arvelevatkin, että väärään suuntaan kulkevat planeetat eivät ole vuorovaikuttaneet lainkaan pölykiekon kanssa, vaan ne ovat vaeltaneet vähittäisessä "köydenvedossa" kaukaisempien planeettojen ja tähtien mukana paikoilleen satojen miljonien vuosien kuluessa.

Erilaisten epäsäännöllisten välivaiheiden jälkeen eksoplaneetta parkkeeraa lähes ympyränmuotoiselle, mutta satunnaisessa tasossa olevalle radalle lähelle tähteä.

"Tämän prosessin sivutuote on, että se pyyhkäisee kaikki pienemmät, Maan kaltaiset planeetat ulos näistä järjestelmistä", Didier Queloz Geneven observatoriosta sanoi.

Muoviroskaa on ajelehtinut rannalle. Kuva: Bob Jones

Pienet katkat silppuavat mereen päätyviä muovipusseja hyvin hienojakoiseksi roskaksi, joka voi päätyä ravintoketjuun.

Ihmiskunta tuottaa vuodessa järjettömän määrän muoviroskaa. Tuoreen tutkimusarvion mukaan muovia on synnytetty maailmaan 1950-luvun jälkeen 8,3 miljardia tonnia. Valtaosa siitä päätyy roskana kaatopaikoille ja hyvin suuri osa myös mereen.

Uutena huolenaiheena on mikromuovi eli häviävän pienet muovihiukkaset. Niitä kulkeutuu meriin esimerkiksi muoviteollisuuden raaka-aineista ja keinokuituvaatteista.

Nyt englantilaisen Plymouthin yliopiston tutkijat selvittivät, mitä tavalliselle kaupan muovipussille tapahtuu meren eläinten käsittelyssä. Tulos viittaa siihen, että eläimet itsekin hajottavat muovia mikroskooppisiksi palasiksi, joka päätyy ravintoketjuun.

Tutkijat asettivat erilaisia muovipusseja Orchestia gammarellus -katkan saataville sekä laboratoriossa että meressä. Nämä parisenttiseksi kasvavat katkat ovat hajottajia, jotka syövät merenpohjasta kasvien ja eläinten jäänteitä. Kyseistä katkalajia esiintyy Euroopan rannikoilla Norjaa ja Islantia myöten.

Katkat silppusivat ja repivät muovipusseja pieniksi paloiksi ja niiden ulosteista löytyi keskimäärin puolen millin kokoisia muovihippusia. Muovin laatu ei vaikuttanut tulokseen - katkat hajottivat yhtä ahnaasti tavallisia kuin biohajoavastakin muovista tehtyjä pusseja.

Katkojen kiinnostusta lisäsi kuitenkin huomattavasti se, kun muovipussien päälle annettiin kasvaa mikrobimatto. Tämä biofilmi nopeutti muovin silppuamista nelinkertaisesti, eli katkat saattavat jopa erehtyä pitämään mereen päätyvää muovia ravinnonlähteenä, kun se aikansa muhittuaan maustuu bakteerikasvustolla. Havainto on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Niissä on havaittu, että eläimet saattavat erehtyä pitämään muovia ruokana.

Silppuamistahdista tutkijat laskevat, että yksi ainoa kaupan muovipussi saattaa pohjan eläinten käsittelyssä hajota jopa 1,75 miljoonaksi mikroskooppiseksi palaseksi. Ne jäävät mereen.

Tutkimuksen tekivät Plymouthin yliopiston meribiologian opiskelijat Daniella Hodgson ja Amanda Bréchon professori Richard Thompsonin kanssa.

"Vuosittain tuotetaan arviolta 120 miljoonaa tonnia kertakäyttöisiä muoviesineitä kuten kaupan muovipusseja, ja nämä kertakäyttöiset muovituotteet muodostavat valtaosan kaikesta muoviroskasta. Ne ovat uhka meren elämälle jo sinällään, mutta tulos osoittaa, että meren eläimistö levittää jätettä entisestään", professori Thompson kommentoi tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Marine Pollution Bulletin.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1755
Liittynyt21.7.2017

Eliöt voivat itsekin silputa muovipussin mereen

Kaloja kuolee jo ennen sukukypsyyttä, kun ne syövät ensiravinnokseen mikromuovia. Ravintoketjussa muovi kertyy merieläinten elimistöön, ja häiritsee esim. hedelmällisyyttä. Muovia päätyy mereen ihan mielettömiä määriä - joka vuosi entistä enemmän, samalla kun mereneläviä pyydetään entistä enemmän... Entä pehmeästä muovista valmistetut uimapatjat, ja uima-asusteet, joista irtoaa käytön aikana runsaasti molekyylejä? Kuinka monta kiloa aurinkovoiteita päätyy päivittäin mereen? Entä hormonit,...
Lue kommentti
Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.