Vääräväritetty kuva Linnunradan naapurigalaksista Andromedasta. Sen infrapunasäteilyä mittasi Wise-avaruusteleskooppi. Kuvassa näkyy oranssina se lämpö, joka säteilee tähdistä galaksin kierteishaaroissa. Joukko tähtitieteilijöitä tutki tällä tapaa yli sadantuhannen galaksin lämpösäteilyä. Kaikissa infrapunasäteily tuli luonnollisista lähteistä. Kuva: NASA/JPL-CALTECH/WISE TEAM
Vääräväritetty kuva Linnunradan naapurigalaksista Andromedasta. Sen infrapunasäteilyä mittasi Wise-avaruusteleskooppi. Kuvassa näkyy oranssina se lämpö, joka säteilee tähdistä galaksin kierteishaaroissa. Joukko tähtitieteilijöitä tutki tällä tapaa yli sadantuhannen galaksin lämpösäteilyä. Kaikissa infrapunasäteily tuli luonnollisista lähteistä. Kuva: NASA/JPL-CALTECH/WISE TEAM

Astronomit etsivät sivilisaatioiden merkkejä lämpösäteilystä.

Pitkälle kehittyneen älyn merkkejä ei löytynyt noin 100 000 galaksista, joiden lämpösäteilyä tähtitieteilijät mittasivat tarkasti. Älyä etsi joukko Penn State yliopiston tutkijoita Yhdysvalloissa.

Tutkijat käyttivät älyn merkkien metsästykseen Nasan Wise-tutkimussatelliitin mittaustuloksia. Idea on, että kehittynyt sivilisaatio olisi ehtinyt valjastaa galaksin tähtien energiaa käyttöönsä ja tarpeisiinsa. Wise pystyisi erottamaan sen galaksin lämpösäteilystä. Galaksi säteilisi tällöin "liikaa" infrapunasäteilyä ja Wise havaitsisi sen.

Infrapunasäteilyä syntyisi väkisin asukkaiden energian kulutuksesta, avaruusmatkailusta ja esimerkiksi laitteista, kuten tietokoneista, ja ehkä jostakin, jota emme vielä edes osaa kuvitella.

Tällainen säteily on suora seuraus fysiikan termodynamiikan pääsäännöistä. Niiden tiedetään vaikuttavan samalla tavalla kaikkialla maailmankaikkeudessa.
Energiaa kulutettaessa lämpöä säteilee näet aina tietyillä infrapunan aallonpituuksilla, ja sen voi mitata, kuten Wise juuri tekee.

"Sama fysiikka saa tietokoneesi säteilemään lämpöä, kun siihen on kytketty virta", sanoo tutkimusta tehnyt apulaisprofessori Jason T. Wright Penn Staten yliopiston eksoplaneettojen tutkimuskeskuksesta yliopiston tiedotteessa.

Wisea ei alun perin tietenkään kehitetty tähän tarkoitukseen, vaan laite tutkii tähtitieteellisiä luonnonilmiöitä.

Oikeastaan Wright vain sovelsi vanhaa ideaa. Teoreettinen fyysikko Freeman Dyson ehdotti jo 1960-luvulla, kuinka kehittyneen sivilisaation voisi havaita kaukaa infrapunan avulla.

Tutkijat muistuttavat, että tällainen koko galaksin energiaa hyödyntävä sivilisaatio olisi paljon edistyneempi kuin Maan sivilisaatio on nyt.

Wise on ehtinyt tutkia lähes sadan miljoonan galaksin lämpösäteilyä. Nyt tutkittiin sataatuhatta.

"Löysimme aineistosta noin 50 galaksia, jotka säteilivät epätavallisen paljon", Wright kertoo.

Tarkemmassa tarkastelussa kaikki lämpösäteily sai selityksensä luonnon ilmiöistä. Tutkijat löysivät muun muassa sellaisia kaasupilviä, joita ei erottunut näkyvän valon alueella.

Tutkitut galaksit olivat miljardeja vuosia vanhoja. Galaksien mahdollisilla asukkailla olisi siis ollut paljon aikaa valjastaa jopa galaksinsa tähtien energiaa tarkoituksiinsa. Kuitenkin joko älyä ei galakseissa ole tai sen asukkaat eivät vielä käytä niin paljoa energiaa, että sitä voi havaita ulkopuolelta helposti.

Vaikka Maan ulkoista älyä ei löytynyt, on menetelmä jatkossa kiinnostava tapa etsiä sitä. Aiemmin on tutkittu vain noin sataa galaksia, kun on etsitty älyä, eikä silloin ollut käytössä näin tarkkaa laitetta.

Mitään yleistä päätelmää älystä maailmankaikkeudessa ei tutkimuksesta voida tehdä, koska universumissa on satoja miljardeja galakseja. Nyt niistä tutkittiin vain murto-osaa.

Tutkimus julkaistiin Astrophysical Journalin liitteissä.

jesper
Seuraa 
Viestejä642
Liittynyt4.3.2009

Elämää ei löytynyt galaksien kartoituksessa

Kai tuossa tutkimuksessa haettiin tyypin III sivilisaatioita, Kardaševin asteikolla luokiteltuna , jotka pystyvät hyödyntämään koko galaksin energiaa. On mielestäni hieman outo mittari sivilisaation kehitykselle tuollainen energian kulutukseen perustuva luokittelu. Ei kai kehittynyt sivilisaatio välttämättä käytä paljon energiaa. Kehittynyt tekniikkahan mahdollistaa oikeastaan pienemmän energian kulutuksen. Aikamoisen energiasyöppö kulttuuri pitäisi olla, että sen kaukaa galaksin...
Lue kommentti

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

JPI
Seuraa 
Viestejä25258
Liittynyt5.12.2012

Elämää ei löytynyt galaksien kartoituksessa

Sanoisin ihan suhteellisuuden tajun perusteella esim. seuraavaa: Jos Andromedan galaksissa olisi miljoonalla planeetalla sivilisaatiota, joilla jokaisella olisi käytössään miljardi tietokonetta lämpöä tuottamassa, niin niiden aiheuttamaa lisää infrapunasäteilyssä olisi täysin mahdotonta täältä havaita. Olen lisäksi samaa mieltä siitä, että esim. 1000 kertaa meitä kehittyneempi sivilisaatio (miten se sitten määritettäisikään) ei käytä 1000 kertaa enemmän energiaa per sierainpari (jos niillä...
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois
Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois

Jokin pieni otus kipitti joen pohjassa jo 540 miljoonaa vuotta sitten.

Kiinasta on löytynyt maailman vanhimmat tunnetut jalanjäljet. Tai oikeammin raajan- tai ulokkeenjäljet.

Jokin pieni otus, todennäköisesti myöhempien niveljalkaisten varhainen esi-isä, on kipittänyt ja kaivautunut joen pohjassa satoja miljoonia vuosia sitten.

Nykyään tuo muinainen joenpohja on kiveä Etelä-Kiinassa. Kivettyneet jäljet löytyivät kahden kivikerroksen välistä. Niistä vanhempi on ajoitettu 551 miljoonan vuoden ikäiseksi ja nuorempi 541 miljoonan vuoden ikäiseksi.

Otus on siis elänyt yli 540 miljoonaa vuotta sitten. Tältä ajalta ei vielä tunneta jalallisia olentoja. Otus on elänyt juuri ennen kambrikautta, jolloin eläinkunta kehittyi räjähdysmäisesti ja uusia lajeja syntyi valtavasti.

Fossiili ajoittuu ediacara-kauden viimeisille vuosimiljoonille. Tuona aikana kehittyivät ensimmäiset monisoluiset ja monimutkaisemmat eläimet.

Valtaosa tuon ajan fossiileista on erilaisia pehmytkudoksisia matoja ja pussimaisia pieneliöitä. Nyt jälkensä jättäneellä otuksella on siis kuitenkin jo tuolloin ollut raajat. Tämä on merkittävää, sillä löydös voi auttaa ymmärtämään eliöiden kehitystä paremmin.

”Eläimet käyttävät ulokkeitaan liikkumiseen, pesänrakennukseen, taisteluun ja syömiseen. On tärkeä tietää, milloin ensimmäiset raajat ilmaantuivat ja mille eläimille, koska sitten ymmärrämme paremmin, miten muinaiset eläimet maapallolla alkoivat muuttua”, selittää geobiologi, professori Shuhai Xiao Virginian teknillisestä yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Kivettyneet jäljet ovat niin pieniä, että tutkijat saivat toden teolla tihrustaa kiveä eri kulmissa, jotta auringonvalo olisi osunut pieniin yksityiskohtiin. Jäljet ovat todella hentoja ja vain muutaman millimetrin kokoisia.

Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, minkälainen ötökkä jäljet on jättänyt. Asiaa helpottaisi, jos itse otus olisi kuollut ja kivettynyt jälkien läheisyyteen, mutta näin ei ole käynyt

Tutkijat kuitenkin arvelevat, että otus on ollut ehkä sormenpään levyinen ja sillä on mahdollisesti ollut neljä tai viisikin paria jalkoja.

Jäljet ovat kahdessa rivissä, ja fossiilista erottuu myös tunnelia muistuttavia kohoumia. Jälkien perusteella tutkijat ovat hahmotelleet otuksen liikkeet ja ulkonäön.

Tutkijat uumoilevat, että pieni otus on painanut menemään pohjaa pitkin ja välillä kaivautunut pohjahiekkaan, kenties pyydystääkseen mikrobeja ruoakseen tai happea etsien. Voi olla, että tällaisilla pienillä, pohjasedimenttiä sekoittaneilla otuksilla on ollut suurempikin vaikutus muinaisen maapallon geokemiallisiin prosesseihin.Tuolloin yli 540 miljoonaa vuotta sitten maapallon kaikki elämä oli vielä merissä. Ensimmäiset eläimet siirtyivät maalle vasta miljoonia vuosia myöhemmin. Maan päällä ei ollut vielä kasvejakaan.Tutkijat ovat alustavasti sijoittaneet jäljet jättäneen otuksen muinaiseen Lamonte-sukuun, jolle kaivautuminen on ollut muidenkin fossiilien perusteella tyypillistä. Eläintä ei kuitenkaan näillä tiedoilla voida tunnistaa. Otus on kenties ollut sukua joko myöhemmille niveljalkaisille tai nivelmadoille.Tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Myös häviävälle puolelle joutuminen ja voimattomuuden tunne lisävät salaliittoteorioiden viehätystä.

Ihmisen kuvitelma omasta osaamisestaan ei aina vastaa todellisuutta. Psykologiassa tunnettu esimerkki tästä on niin sanottu ylivertaisuusvinouma. Se tarkoittaa, että ihminen uskoo tietävänsä aiheesta sitä enemmän, mitä vähemmän hän oikeasti ymmärtää.

Uusi tutkimus osoittaa, että tästä vinoumasta kärsivät ihmiset ovat myös alttiimpia salaliittoteorioille.

Amerikkalaisen Lehighin yliopiston psykologian tutkijat Joseph Vitriol ja Jessecae Marsh selvittivät, miten ihmisten poliittiset tiedot ja taipumus uskoa salaliittoihin korreloivat Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana.

Viime vaalien myllerryksessä julkisuuteen tunki mitä oudoimpia valeuutisia ja hämäriä salaliittoteorioita, joista häiriintynein oli ehkä väite demokraattipoliitikkojen pyörittämästä lapsipornoluolasta pizzaravintolan kellarissa.

”Hallitukseen ja yhteiskunnan instituutioihin kohdistuvia salaliittoteorioita esiintyy läpi poliittisen kentän. Näissä uskomuksissa annetaan ylenpalttista vaikutusvaltaa jollekin näkymättömälle toimijalle tai salamyhkäiselle taholle”, Vitriol kuvailee.

”Salaliittoteoriat usein perustuvat jo kumottuihin harhaluuloihin, ja niihin uskova pyrkii niiden avulla torjumaan omaa maailmankuvaansa uhkaavan tiedon, joten niitä on hankala oikaista”, Vitriol sanoo PsyPost-verkkolehdessä.

Vitriolin ja Marshin tutkimuksessa 394 amerikkalaista sai vastata politiikkaa koskeviin kysymyksiin ennen ja jälkeen vuoden 2016 presidentinvaalien.

Heidän piti ensin arvioida, miten hyvin he tuntevat hallituksen politiikkaa. Sitten heitä pyydettiin kertomaan mahdollisimman tarkasti, mistä missäkin linjauksessa ja hankkeessa on oikeasti kyse ja miten ne vaikuttavat.

Löytyi kiinnostava yhteys: mitä kauempana ihmisen käsitys omista tiedoistaan oli todellisesta osaamisesta, sitä todennäköisemmin hän myös uskoi johonkin salaliittoteoriaan, kuten että aids on Yhdysvaltain hallituksen luoma sairaus tai että prinsessa Dianan kuolema oli salamurha.

Kiintoisaa oli sekin, että ilmiö näytti vaikuttavan voimakkaammin Hillary Clintonin kannattajiin sen jälkeen, kun Clinton oli hävinnyt vaalit Donald Trumpille. Toisin sanoen hävinnyt puoli halusi entistä herkemmin uskoa, että maailmassa on meneillään jotain hämärää.

Sama on havaittu aiemmassakin tutkimuksessa. Kun Barack Obama voitti Mitt Romneyn vuoden 2012 presidentinvaaleissa, tuolloin alakynteen jääneet republikaanit epäilivät todennäköisemmin, että vaalituloksissa tai maailmassa yleensä oli jotain vilunkia meneillään.

Salaliittoteoriat ovat siis tavallaan häviäjien harrastus.

”Kun ihmiset kokevat olevansa voimattomia ja heidän kannattamansa puolue häviää, salaliittoteorioista tulee houkuttelevia. Ihmiset tuntevat itsensä uhatuiksi eivätkä koe pystyvänsä hallitsemaan tärkeitä tapahtumia ja asioita”, Vitriol selittää.

Tutkimuksen julkaisi European Journal of Social Psychology.

Vitriol oli hiljattain tekemässä myös toista tutkimusta, joka julkaistiin samassa lehdessä. Tämä 3 500 ihmistä kattanut kyselytutkimus osoitti salaliittoteorioihin uskomisen olevan kytköksissä siihen, että ihminen uskoo yhteiskunnan perusarvojen olevan uhattuina.

Yhdysvalloissa ja epäilemättä muissakin maissa oikeiston ja vasemmiston salaliittoteoriat poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Amerikan laitaoikeisto esitti pitkään väitteitä siitä, että presidentti Obama olisi syntynyt Keniassa.

Tässä kelkassa oli myös Trump ennen valintaansa presidentiksi. Obaman on myös väitetty olevan muslimi.

Demokraattien kannattajien ja vasemmiston parissa taas on yleisempää uskoa, että WTC:n tornien romahdukseen johti jonkinlainen Yhdysvaltain sisäinen salaliitto. Uskomukset kohdistuvat siis tyypillisesti vastakkaiseen poliittiseen siipeen.

Myös kummankin laidan tieteenvastaisia näkemyksiä on tutkittu, ja ne näyttävät menevän melko tasan.

Republikaanien kannattajille on huomattavasti tyypillisempää vastustaa evoluutioteoriaa ja kiistää ilmastonmuutos kuin demokraateille. Vasemmisto taas suhtautuu epäluuloisemmin geenimuunteluun ja rokotteisiin.

Karkeasti voi sanoa, että vasemmistolle on tyypillisempää epäillä suuryrityksiä, kun oikeistolainen taas epäilee hallitusta.

Ylipäänsä näyttää siltä, että ihminen valitsee sellaiset uskomukset, jotka sopivat hänen maailmankuvaansa, olivat ne totta tai eivät.