Vilkkaasti elehtivillä pilteillä on paremmat kouluvalmiudet kuin harvemmin viittovilla ikätovereillaan. Kuva: Meredith Rowe
Vilkkaasti elehtivillä pilteillä on paremmat kouluvalmiudet kuin harvemmin viittovilla ikätovereillaan. Kuva: Meredith Rowe

Vilkkaasti viittovat taaperot osaavat enemmän sanoja eskarilaisina kuin vähemmän elehtivät ikätoverinsa.

Elehtimisellä on tiivis yhteys lasten sanavaraston kehittymiseen ja koulumenestykseen, raportoivat Chicagon yliopiston tutkijat Yhdysvaltain tieteidenedistämisseuran vuosikokouksessa Chicagossa.

"14-kuukauden ikäisillä lapsilla, jotka ymmärtävät useamman eleen merkityksen kuin ikätoverinsa, on huomattavasti laajempi sanavarasto 54-kuisina”, professori Susan Goldin-Meadow kiteytti 50 chicagolaisperheen tutkimuksen tuloksen.

Ero suosi varakkaiden ja hyvin koulutettujen perheiden lapsia, ja se oli kytköksissä nimenomaan vanhempien elehtimisvilkkauteen: koulutetut ja hyvätuloiset elehtivät muita enemmän.

"Koska sanavarasto ennustaa koulumenestystä, elehtimisen vähyys saattaa selittää, miksi vähävaraisten perheiden lapsilla on enemmän kouluvaikeuksia", Goldin-Meadow pohti.

Tutkijat eivät vielä tarkkaan tiedä, mikä mekanismi yhdistää eleet sanoihin ja oppimiseen.
"Eleiden avulla lapsi voi ilmaista merkityksiä, kun sanat uupuvat", Goldin-Meadow esitti. "Vanhemmat ja opettajat taas voivat elehtimällä vahvistaa ymmärtämistä."

Goldin-Meadow kannustaakin kaikkia käyttämään käsiään puheensa tukena. "Lapset pystyvät esimerkiksi ratkomaan matematiikan yhtälöitä helpommin, kun elehtivät laskiessaan", hän vinkkasi havaintojensa perusteella.

Lue lisää puheen ja eleiden yhteydestä Tiede-lehden artikkelista>.