Geenien säätö alkaa jo ennen syntymää. Kuvitus: Riku Koskelo
Geenien säätö alkaa jo ennen syntymää. Kuvitus: Riku Koskelo

Ravitsemuksen ja stressin vaikutus voi yltää moneen sukupolveen.

On helppo ymmärtää, että ympäristötekijät vaikuttavat yksilön geenien aktiivisuuteen. Solujen toiminta sopeutuu ympäristöön.

Suuri kysymys kuitenkin on, voivatko nämä geenien toimintaa ohjaavat niin kutsutut epigeneettiset merkit siirtyä myös sukupolvelta toiselle. Kun geenit siirtyvät yksilöltä jälkeläiselle, siirtyvätkö myös niiden käyttöohjeet? Jos esimerkiksi isoäiti on nähnyt nälkää raskausaikana, voiko se vaikuttaa myös lapsenlapseen?

Epäilyjä tästä on. Esimerkiksi Hollannissa talvella1944–1945 koetun nälänhädän seurausten tutkimuksissa havaittiin, että nälkätalven aikana raskaana olleiden äitien lapsilla esiintyi muita enemmän terveysongelmia aikuisina. Pulmat eivät kuitenkaan koskettaneet vain nälkää nähneiden äitien lapsia. Samantyyppisiä ongelmia esiintyi myös lastenlapsilla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tässä tapauksessa ei tosin välttämättä ollut kyse varsinaisesta epigeneettisestä periytymisestä, sillä ympäristö voi raskausaikana vaikuttaa moneen polveen suoraankin. Äidin lisäksi ravinnon puutteesta kärsivät myös sikiö ja tämän kehittymässä olevat sukusolut, joissa geenit aikanaan siirtyvät lapsenlapsiin. Toisin sanoen ympäristö – nälänhätä – vaikutti kerralla kolmeen sukupolveen: äitiin, hänen sisällään kasvaneeseen lapseen ja tämän sukusoluihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Enemmän näyttöä epigeneettisten vaikutusten periytymisestä sukupolvelta toiselle on saatu eläinkokeissa. Vuonna 2013 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että hiiri-isän pitkäaikainen stressi vaikutti sen poikasiin: hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja lisämunuaiskuoren muodostama stressiakseli ja stressihormoni kortisoli toimivat poikkeavasti.

Samana vuonna toisessa yhdysvaltalaistutkimuksessa uroshiiret opetettiin sähkösokkien avulla pelkäämään kirsikankukan tuoksua. Osa poikasista ja poikasenpoikasista, joilla ei ollut tuoksusta huonoja kokemuksia, pelkäsivät sitä.

Ympäristövaikutusten periytymisen puolesta puhuu myös vuonna 2016 julkaistu saksalaistutkimus, jossa runsasrasvaisella ruokavaliolla lihaviksi syötettyjen hiirten siittiöitä ja munasoluja hedelmöitettiin keskenään ja hedelmöityneet munasolut pantiin kasvamaan normaalipainoisten, tavallista ruokaa saaneiden naaraiden kohtuun. Poikaset – erityisesti naaraat – lihoivat tavallista herkemmin ja potivat insuliiniresistenssiä, eli niiden sokeriaineenvaihdunta oli häiriintynyt.

Nyt vastaavaa näyttöä etsitään ihmisistä. Akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopistosta tutkii ryhmineen laajan suomalaisaineiston avulla, voivatko epigeneettiset tekijät kulkeutua isältä jälkeläiselle esimerkiksi siittiönesteessä.

 

Lue lisää

Tiede-lehden 40-vuotisjuhlanumerossa on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, mitä ympäristövaikutusten periytymisestä tällä hetkellä tiedetään. 

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

 

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä8046

Ai nyt tämäntyyppinen ajattelu onkin sallittua tiedekentällä?

Yritin olla aikoinaan tuota mieltä, ja vastaan tuli nyt se turpa kiinni ei evoluutioteoria toimi noin.

Keijona
Seuraa 
Viestejä21189

Minäyksilökeskeiseiltä ateistisilta egoisteilta on realismi hävinnyt kun minäkuplaansa ovat todellisuudesta yksilöiksi erityneet. Aikuistenoikeesti se sinä tai minä eivät ole ollenkaan niin tärkeitä, vaan jumalat: Esi-isät ja luonto. Ihminen on yksinkertaisen yhtälön tulos: perimän (esi-isien) ja ympäristön (luonto) summa.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla