Lasinpitelijän tarina on kiehtovampi – ainakin elokuvissa. Kuva: Multimotyl, Wikimedia Commons
Lasinpitelijän tarina on kiehtovampi – ainakin elokuvissa. Kuva: Multimotyl, Wikimedia Commons

Roolihahmojen naukkailu tekee elokuvasta mukaansatempaavamman.

Jos elokuvanpätkässä esiintyy alkoholinkäyttöä, katsoja elää vahvemmin mukana kuin jos pätkä on muuten sama mutta roolihahmot pysyttelevät vesilinjalla. Juominen vaikuttaa samansuuntaisesti, esitettiinpä se elokuvassa hyvänä vai huonona asiana. Alankomaalaisten tutkijoiden tuloksen julkaisi Alcoholism: Clinical & Experimental Research.

Renske Koordeman Radboud-yliopistosta Nijmegenistä kollegoineen värväsi noin 160 koehenkilöä, iältään 18–30-vuotiaita, sekä naisia että miehiä. Heille näytettiin tutkimustiloissa elokuvanpätkiä erilaisina versioina, joissa osassa esiintyi alkoholia ja osassa ei. Versioista osa esitti alkoholinkäytön myönteisessä ja osa kielteisessä valossa.

Aina, jos alkoholia oli mukana, katsojat tempautuivat mukaan voimakkaammin kuin jos ei ollut. Kaikkein vahvimmin he elivät mukana, jos alkoholi esitettiin kielteisenä.

Lisäksi katsojat suhtautuivat alkoholillisiin versioihin myönteisemmin kuin alkoholittomiin. Tässä ei kuitenkaan toistunut aivan sama kaava kuin mukaansatempaavuudessa, vaan myönteisimmän arvion saivat ne pätkät, joissa alkoholi esitettiin myönteisenä.

Tämä tutkimus yhdessä aiempien kanssa viittaa siihen, että elokuvan alkoholinkäyttö vaikuttaa saman tien katsojien ajatteluun, tutkijat päättelevät.