Musisointi sujuu lapselta paremmin kuin ironian viljely.
Musisointi sujuu lapselta paremmin kuin ironian viljely.

Sarkasmin taju alkaa kehittyä vasta kahdeksan ikävuoden tienoilla.

Kun isä sanoo "Kiitos, tämähän oli mukava yllätys!" äidin kaadettua hänen syliinsä lautasellisen kiisseliä, sivusta seuraava lapsi saattaa jäädä ymmälleen. Mitä kiittämistä ja mukavaa on moisessa vahingossa? Jos kuitenkin lapsella on myötäelämisen kykyä, hän ymmärtää isän sanoja paremmin. Empatia näet lisää lapsen ironian tajua tuoreen tutkimuksen mukaan.

Lapset alkavat yleensä äkätä ironisen kommentin vasta kuuden, kahdeksan vuoden ikäisinä. Joiltain lapsilta käänteiskieli, jossa ivataan kiittäen, pysyy vaikeaselkoisena vielä pidempään, aina murrosikään asti.

Ironian taju näyttäisi edellyttävän kykyä omaksua toisen ihmisen näkökulma. Niinpä kanadalaisen Calgaryn yliopiston tutkijat testasivat 31:ltä kahdeksan- ja yhdeksänvuotiaalta lapselta empatian tason ja tarkkailivat, miten he reagoivat mukakiittäviin ironisiin huomautuksiin nukketeatteriesityksissä.

Nukkehahmojen salaivan lapset tunnistivat keskimäärin puolessa tapauksista, mutta empatiatesteissä menestyneet useammin. He huomasivat ironian käytön kaksi kertaa tarkemmin kuin lapset, joiden empatiataidot olivat vähemmän kehittyneet.

Tukijat myös mittasivat lasten katseita ja reaktioaikoja, kun nämä tekivät sarkasmin tunnistustehtäviä. Silloinkin kun nukkehahmon salaiva jäi huomaamatta, empaattisemmat lapset olivat reaktiomittausten perusteella herkempiä tajuamaan, mitä puhuva nukke ajoi takaa.

Kun tutkijat alun perin koettivat tehdä kokeensa kuusi-seitsemänvuotiailla, he saivat todeta, että käytännössä kukaan lapsista ei osannut tunnistaa sarkasmia.

Tutkimuksen julkaisi avoin tiedejulkaisu Frontiers in Psychology.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27430
Liittynyt13.5.2005

Empaattinen lapsi ymmärtää ironiaa

Rousseau 01.11.2014 klo 20:01 Missä kulkee ironian ja sarkasmin välinen raja? Sarkasmi on ilmeisesti ironian alalaji, jossa revitellään ronskimmin ottein kuin muissa ironian muodoissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ironia Edit: sarkasmi on yleensä negatiivisessa hengessä esitettyä kun taas ironia voitaisiin esittää ehkäpä myös positiivisessakin hengessä. Ongelma on tietysti siinä, että riipuen millaisia ennakkoluuloja ihmisillä on, riipppuu aika paljon se, otetaanko joku ironia vittuiluna vai...
Lue kommentti

Riittoisampi keskustelukumppani.

Planeetta imee 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka on kuin itse pimeys. Kaukana Leijonan tähdistössä omaa tähteään kiertävä Jupiterin kokoinen Wasp-104b imee jopa 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tutkijat kirjoittavat arXiv-esijulkaisupalveluun ladatussa artikkelissaan, että Wasp-104b on ”mustempi kuin hiili”.

Wasp-104b on Jupiterin massainen kaasujättiläinen. Se kiertää emotähteään erittäin lähellä, lähempänä kuin Merkurius kiertää meidän Aurinkoamme. Planeetta tekee täyden kierroksen tähtensä ympäri alle kahdessa vuorokaudessa.

Tällaista tähden lähellä kiertävää kaasuplaneettaa kutsutaan kuumaksi jupiteriksi. Tähden säteily lämmittää planeettaa jopa tuhansiin asteisiin, mikä estää muun muassa pilvien muodostumisen planeetan päiväpuolelle.

Wasp-104b on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä, eli aina sama puoli planeetasta on tähteen päin. Toisella puolella vallitsee ikuinen yö.

Äärimmäisen musta väri johtuu siitä, että valoa heijastavia pilviä ei pääse muodostumaan. Sen sijaan planeetan kaasukehässä on kaliumia ja natriumia, jotka imevät valoa.

Tummuus ei estä meitä havaitsemasta planeettaa. Tämäkin planeetta löydettiin tarkastelemalla varjoa, joka muodostuu kun planeetta kulkee meistä katsoen tähtensä editse.

”Tähän asti tunnetuista mustista planeetoista sanoisin, että tämä menee top viiteen. Ehkä top kolmoseen”, pohtii tutkimusta johtanut astrofyysikko, tohtoriopiskelija Teo Mocnik englantilaisesta Keelen yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Wasp-104b ei ole siis ainoa laatuaan. Tällaisia pikimustia planeettoja tunnetaan muutama muukin. Tummin kaikista on vuonna 2011 löydetty TrES-2b, joka heijastaa vain 0,1 prosenttia siihen osuvasta valosta. Sen kaasukehässä on muun muassa titaanioksidia valoa imemässä.

Toinen kiintoisa musta jättiläinen on Hat-p-7b. Sen yöpuolella sataa rubiineja ja safiireita, kun planeetan kaasukehässä oleva alumiinioksidi tiivistyy mineraalikiteiksi eli korundeiksi.

Vaikka nämä planeetat heijastavat äärimmäisen vähän valoa, on hieman harhaanjohtavaa verrata niitä hiileen, huomauttaa astrofysiikan professori Adam Burrows Princetonin yliopistosta. Ne eivät näyttäydy aivan pikimustina, vaan mitä luultavimmin Wasp-104b on hyvin tumman purppuran värinen. TrES-2b puolestaan on niin kuuma, että se hohtaa heikosti punaisena, kuin kekäle.

Planeetat löydettiin Kepler-avaruusteleskoopin avulla. Aurinkoa kiertävä Kepler-teleskooppi on tähän mennessä havainnut jo yli 2300 planeettaa muiden tähtien ympäriltä.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.