Öljyä kellui veden pinnalla Meksikonlahden öljyonnetomuuspaikan lähistöllä vuonna 2010. Kuva: Hans Deryk / Reuters
Öljyä kellui veden pinnalla Meksikonlahden öljyonnetomuuspaikan lähistöllä vuonna 2010. Kuva: Hans Deryk / Reuters

Ihmisen toiminta vaikuttaa jo 87 prosenttiin maailman meristä.

Ihmisen vaikutus ulottuu jo 87 prosenttiin merten pinta-alasta. Enää siis 13 prosenttia koko maapallon meristä on luonnontilassa, suojassa ihmisen vaikutuksilta.

Näin laskevat australialaiset ja yhdysvaltalaiset ympäristötutkijat Current Biology -lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa.

Suurimmat koskemattomat merialueet ovat napojen ympärillä sekä eteläisellä Tyynellämerellä. Tästä luonnontilaisesta, ”villistä” merestä kokonaisuudessaan vain puolet on suojelualueilla.

”Se on huolestuttavaa, sillä nämä koskemattomat alueet mahdollistavat useiden erilaisten ekosysteemien toiminnan. Näiden alueiden pitäminen koskemattomana on tärkeää koko valtameren kannalta, ei ainoastaan näiden tiettyjen alueiden tasapainon vuoksi”, kertoo tutkimusta johtanut biologi Kendall Jones Queenslandin yliopistosta Popular Science -lehdelle.

Valtamerten kokoa on vaikea hahmottaa. Maapallosta noin 70 prosenttia on merten peitossa, ja nyt luonnontilaiseksi arvioitu alue on tutkijoiden mukaan 54 miljoonaa neliökilometriä. Se on lähes kahden Afrikan kokoinen alue, mutta silti vain 13 prosenttia merten pinta-alasta.

Ihminen horjuttaa merten ekosysteemejä monella tapaa. Liikakalastus romahduttaa kalakantoja, ja mereen valuvat ravinnepäästöt saastuttavat rannikkoalueita.

Ottava käsi yltää syvälle. Pohjatroolarit ruoppaavat verkoillaan merenpohjaa satojen metrien syvyydeltä, ja maailmassa on kaksi tuhatta öljyn- ja kaasunporauslauttaa, jotka toimivat yli 400 metrin syvyydessä. Rahtialukset halkovat jokaista seitsemää merta. Jopa kaupunkien ja laivojen aiheuttama valo- ja äänisaaste häiritsee elämää merissä.

Helmikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan teollista kalastusta harjoitetaan noin puolella maailman merialueista.

Yksi suurimmista luonnontilaisista merialueista on eteläisellä Tyynellämerellä. Päiväntasaajan toisella puolella pohjoisella Tyynellämerellä kiertää ihmisen synnyttämä valtava jätepyörre.

Tutkijat eivät laske ilmastonmuutosta ja merten lämpenemistä mukaan arvioonsa. He kirjoittavat, että mikäli se otettaisiin huomioon, ei ihmisen vaikutuksilta vapaita alueita olisi kerrassaan missään. Arviossa katsotaankin enemmänkin ihmisen suoraa kädenjälkeä meriin.

Pohjoinen jäämeri on toinen suurista ”villeistä” merialueista. Senkin tasapainoa uhkaavat suunnitelmat ryhtyä poraamaan pohjoisesta öljyä ja jäätikön tieltä avautuvilla merialueilla harjoitettava laivaliikenne.

87 prosenttia merten pinta-alasta on siis altistunut ihmisen vaikutukselle, mutta luku ei toki tarkoita, että tilanne olisi joka paikassa katastrofaalinen. Se merkitsee vain, että todella luonnontilaisia alueita on hyvin vähän.

”Vaikka ei nyt puhuttaisi mistään dynamiittikalastuksesta tai valtavasta määrästä laivaliikennettä, niin ihmisen pienikin vaikutus kalastuksen kautta riittää muuttamaan sitä tapaa, jolla ekosysteemit toimivat”, Jones selittää.

Kyseessä on monella tapaa dominoefekti. Liikakalastus voi esimerkiksi poistaa ekosysteemistä huippusaalistajia, jolloin pienet kalalajit pääsevät lisääntymään. Trooppisilla vesillä monet pienet kalat syövät levää koralleista, mutta jos kaloja on aivan liikaa, ne voivat vahingoittaa koralleja. Koralliriutat taas suojaavat monella alueella rannikkoja tulvilta ja myrskyiltä. Ja niin edelleen.