Demokratian mestareita ovat mehiläiset. Päätöksentekoa ohjaa koko kollektiivin paras. Kuva: Shutterstock
Demokratian mestareita ovat mehiläiset. Päätöksentekoa ohjaa koko kollektiivin paras. Kuva: Shutterstock

Edelleen ne tavoittelevat yhteistä etua hanakammin kuin me ihmiset.

Jos sinulta kysyttäisiin, mistä demokratia on peräisin, mitä vastaisit? Otaksuttavimmin: antiikin Kreikasta. Niin vastaisivat muutkin, sillä niin meidät on opetettu uskomaan.

Oppikirjamme toistavat suurta kertomusta siitä, kuinka antiikiin Kreikan viisaat valtiomiehet yhdistivät demoksen ʾkansanʾ ja krateinin ʾhallinnanʾ. Muutoksen aloittajakin on tiedossa: Ateenan kaupunkivaltion johtaja Kleisthenes. Hän oli ensimmäinen, joka perustuslailla siirsi poliittista päätösvaltaa yksinvaltiailta kansalle, joka tosin tuolloin kattoi vain vapaat miehet.

Jos tämä olisi koko totuus demokratian synnystä, voisimme nyt viettää länsimaisen kansanvallan 2 525-vuotisjuhlaa. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Kun valtio-oppineet ja yhteiskuntahistorioitsijat ovat raaputtaneet suuren kertomuksen pintaa, he ovat huomanneet, etteivät kreikkalaiset keksineet vallanjaon ideaa omasta päästään. Se oli purjehtinut Balkanin niemimaalle kauppalaivoissa Lähi-idästä, ja sitten kreikkalaiset vain muokkasivat tuontituotteesta sen antiikin demokratian, jonka me tunnemme.

Lähi-itä ei ole paikka, joka nykyään ensimmäiseksi tulee mieleen demokratiasta, mutta sinne tutkijat paikantavat meille itsestäänselvän hallintomallin vanhimmat tunnetut juuret. Tämä varhainen demokratia näkyi sikäläisten suku- ja heimoyhteisöjen kollektiivisessa päätöksenteossa. Tähän viittaa muun muassa jo muinaisessa Mesopotamiassa tunnettu suvun piiriä tarkoittava sana dmos.

Tarina ei pääty tähän.

Eläimillä luontaista

Nykyään tutkijoilla on tapana ylittää tieteenalojen rajoja. Niin ovat tehneet myös demokratiatutkijat – ja päätyneet eläinmaailmaan.

Eläinkunnassa esiintyy demokraattista käyttäytymistä hyvin laajalti. Demokratiaa harjoittavat pienet ja suuret, niin bakteerit, mehiläiset, apinat kuin valaat. Käytännöistä on löytynyt myös yhteinen nimittäjä.

Eläinten demokratiassa ei menesty lehmänkaupoilla, propagandistisella kiihotuksella tai miellyttävällä ulkonäöllä. Argumentit ratkaisevat. Vaihtoehdoista voittaa kanta, joka koituu yhteiseksi hyväksi, toimii kaikkien parhaaksi.

Eläinten luontainen demokraattisuus on saanut tutkijat jopa ajattelemaan, ettei demokratia ole keksintö ollenkaan – ei ainakaan ihmisten keksintö. Se on elämän elinehto.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on laaja artikkeli, jossa Åbo Academin valtiotieteilijä Lauri Rapeli päivittää käsitykset demokratian synnystä, vaiheista ja perimmäisestä luonteesta.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

bdbdbd
Seuraa 
Viestejä238
Liittynyt16.10.2016

Ensimmäiset demokraatit olivat eläimiä

Punde kirjoitti: bd... on ymmärtänyt demokratian väärin. Se ei ole enemmistön tyranniaa. Kyllä se sitä viimekädessä on. Ei demokratia sitä tarkoita, että kaikilla olisi hyvä olla tai mitään vastaavaa, vaan sitä, että vallankäytöllä on enemmistön tuki takanaan. Jos enemmistön ja vähemmistön edut ovat ristiriidassa, joutuu vähemmistö tyytymään enemmistön päätökseen.
Lue kommentti

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1484
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.