Yhdysvaltain tartuntatautiviraston (CDC) julkaisema havainnekuva viime aikoina maailmalla levinneestä koronaviruksesta.
Yhdysvaltain tartuntatautiviraston (CDC) julkaisema havainnekuva viime aikoina maailmalla levinneestä koronaviruksesta.

Rokotteet valmistuvat aikaisintaan vuoden päästä. Lääkettä tautiin pitää odottaa kauemmin.

Koronaviruksen aiheuttama nopeasti leviävä covid-19-tautiepidemia on otettu tosissaan Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa.

Järjestö julkaisi tammikuun lopussa viruksen genomin eli niin sanotun geneettisen rakennusohjeen. Lisäksi WHO koordinoi poikkeuksellisella tavalla rokotteiden kehittämistyötä.

”WHO on julkaissut rokotekehittäjille tarkat ohjeet, millaisiin kysymyksiin tutkimusten täytyy vastata ennen laajaa käyttöönottoa. Tämän on tarkoitus nopeuttaa ja selkeyttää kehitystyötä. Näin ei tarvita erillisiä testejä myyntilupien saamiseksi esimerkiksi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin”, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Nopeutuksesta huolimatta testit vievät aikaa. Vaikka Yhdysvalloissa kehitettävän covid-19-tautia vastaan suunnatun rokotteen on ilmoitettu pääsevän kliinisiin testeihin jo huhtikuussa, käyttövalmis se voisi olla aikaisintaan vuoden kuluttua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Testeissä pitää selvittää, että rokote todella suojaa kuten on suunniteltu, sekä ennen muuta, että se on turvallinen eikä itsessään altista taudille. Esimerkiksi 1960-luvulla kehitteillä ollut rsv-keuhkokuumerokote altisti pikkulapset vakavalle taudille ja aiheutti jopa kuolemantapauksia. Tällaista rokotetta ei voida ottaa käyttöön.”

Yksi tunnetuimmista tavoista valmistaa rokotteita on kehittää viruksesta heikennetty versio, jolla opetetaan ihmisen oma immuunijärjestelmä puolustautumaan virusta vastaan. Näin toimii köyhissä maissa yleisesti käytetty suun kautta annettava poliorokote.

Tämä on kuitenkin vain yksi tapa valmistaa rokotteita, sanoo Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele. Niitä voi valmistaa myös käyttämällä rokotteessa tapettua virusta, joitain viruksen sisältämiä valkuaisaineita tai synteettisesti valmistettua pätkää viruksen genomia eli rna-molekyyliä.

Uutisissa on viime aikoina puhuttu rna-rokotteesta. Sen ajatuksena on viedä soluihin tietyn valkuaisaineen tuottamiseen tarvittava pätkä koronaviruksen rna:ta. Tämä saa solun tuottamaan viruksen valkuaisainetta. Samalla immuunijärjestelmä opetetaan puolustautumaan luonnossa tapaamaansa koronavirusta vastaan.

Kyse on kuitenkin uudesta tekniikasta, jolla valmistettuja rokotteita ei ole toistaiseksi käytössä.

Kehityksessä ei silti olla yhden kortin varassa.

”Tutkimusta tehdään ympäri maailmaa, useissa yhtiöissä ja useissa ryhmissä. Useita lähestymistapoja kokeillaan jo”, Kantele kertoo.

Ryhmät tekevät myös laajaa yhteistyötä.

Rokotteiden synnyttämät odotukset näkyvät myös pörsseissä, joissa rokote- ja lääkevalmistajien osakkeet ovat olleet nousussa muiden laskiessa.

Aivan tyhjästä tutkimusta ei tarvitse aloittaa, sillä siinä voidaan hyödyntää tietoja, joita on saatu kehitettäessä rokotteita sars- ja mers-koronaviruksia vastaan. Molempien kehitystyötä hidastaa se, että mahdollisuuksia kokeisiin on vähän. Sars on käytännössä kadonnut, ja dromedaarien kantama mers tarttuu ihmisiin harvakseltaan.

Joka tapauksessa kliinisistä testeistä on pitkä matka valmiisiin rokotteisiin.

”Rokotekehityksessä suurin osa testeihin päässeistä ehdokkaista karsiutuu matkan varrella. Vain pieni osa pääsee loppumetreille”, Kantele huomauttaa.

Jos rokotetta joudutaan odottamaan parhaassakin tapauksessa vuoden verran, varsinaisen lääkkeen kehitystyö on vielä hitaampaa.

Viruslääkkeen kehitys vie nopeimmillaankin vähintään viisi vuotta, kertoo viruslääkkeisiin erikoistunut yliopistonlehtori Tero Ahola.

”Virukset ovat keskenään hyvin erilaisia, ja käytännössä jokainen uusi virus tarvitsee oman lääkkeen.”

Edes viruksen genomin tunteminen ei juuri nopeuta kehitystyötä.

”Genomi on vasta viruksen rakennusohje. Lääkettä varten meidän täytyisi ymmärtää sen toiminta.”

Jonkinlainen ratkaisu saattaisi kuitenkin löytyä jo olemassa olevista lääkkeistä. Hyvässä lykyssä niistä saattaisi olla apua uutta virusta vastaan eikä niiden turvallisuutta tarvitsisi varmistaa pitkällisillä testeillä.

Maailmalta on kuulunut uutisia, joiden mukaan hivin hoitoon tarkoitettu yhdistelmälääke saattaisi auttaa myös covid-19-taudin hoidossa. Aikoinaan huomattiin, että se saattaa suojata sarsilta eli toiselta koronavirukselta.

Toinen mahdollinen lääke voisi olla ebolan hoitoon tarkoitettu. Kokeilujen asteelle jäänyt lääke salpaa viruksen perintöaineksen monistamisen solun sisällä.

Keskiviikkona Kiinasta kerrottiin myös, että malarian hoitoon ja ehkäisyyn käytetty klorokiini olisi edistänyt koronaviruksesta toipumista.

Ahola pitää kaikkia uutisia kiinnostavina mutta varoittaa innostumasta liikaa.

”Irrallisista havainnoista on pitkä matka kliinisesti todistettuun toimivuuteen. Tarvitaan paljon testejä ennen kuin lääkkeistä voidaan sanoa mitään varmaa.”

Vaikka lääke tai rokote covid-19-tautiin löydettäisiin, jäljelle jäävät vielä valmistuksen ja jakelun käytännön kysymykset.

Rokotteen kehitystyöhön osallistuvat maailman suuret rokoteyhtiöt, joilla on kapasiteettia valmistaa rokotteita nopeasti.

Lääkkeen tapauksessa tilanne riippuu siitä, millainen osoittautuisi lupaavaksi.

”Jos malariaan tai hiviin tarkoitetut lääkkeet osoittautuisivat tehokkaaksi, niitä on varmasti varastossa. Kokeellista ebolalääkettä tuskin on olemassa kovinkaan paljon, eli siinä tapauksessa täytyisi perustaa uusi tuotantolinja”, Ahola arvioi.

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1477

Täydennetään uutista:

Israelilaisen tutkimuskeskuksen koronavirusrokote voisi olla laajassa jakelussa jo 90 päivän kuluttua

Israelilaiset tutkijat kertovat edistyneensä ensimmäisen koronavirusrokotteen kehitystyössä.

Israelin tiede- ja teknologiaministeri Ofir Akunisin mukaan rokote on parhaassa tapauksessa valmis jo ”muutamassa viikossa” ja laajemmassa jakelussa kolmen kuukauden kuluttua.

– Onnittelut MIGAL-tutkimuskeskukselle tästä jännittävästä läpimurrosta. Olen varma, että nopeat edistysaskeleet jatkuvat ja saamme tarvittavan vastauksen vakavaan ja maailmanlaajuiseen COVID-19-uhkaan, Akunis toteaa tiedotteessa.

Jerusalem Post -lehden mukaan tutkimuskeskus on kehittänyt viimeisen neljän vuoden ajan rokotetta eläinperäiseen IBV-koronavirukseen. Tekniikan uskotaan soveltuvan myös Kiinasta levinneeseen uuteen tautikantaan.

– Tavoitteenamme oli kehittää yleisesti teknologiaa eikä varsinaisesti rokotetta tiettyyn virukseen, MIGAL:n bioteknologiajohtaja Chen Katz sanoo.

Alustavissa tutkimuksissa suun kautta annettavan rokotteen havaittiin tuottavan korkeita määriä viruksen vasta-aineita.

– Sitä voi jo sanoa tuuriksi. Päätimme valita järjestelmämme malliksi koronaviruksen vain osoittaaksemme teknologian toimivuutta, Katz jatkaa.

IBV-koronavirus ja COVID-19 ovat geneettisesti hyvin samankaltaisia. Rokotteen uskotaan valmistuvan nopeasti, sillä virukset myös tarttuvat saman mekanismin avulla.

– Nyt järjestelmää on vain muokattava uuteen DNA-sekvenssiin. Tämä prosessi on parhaillaan kesken, ja rokote valmistuu toivon mukaan muutamassa viikossa. Kyllä, jos kaikki toimii, niin meillä on käytössämme rokote koronaviruksen pysäyttämiseksi, Chen Katz toteaa.

Tiede- ja teknologiaministeri vakuuttaa, että tarvittavat lupaprosessit saadaan kuntoon nopealla aikataululla. Tarkoituksena on tuoda rokote markkinoille heti kun mahdollista.

MIGAL-keskuksen toimitusjohtaja David Zigdon uskoo lupaprosessin valmistumiseen 90 päivässä. Suun kautta annettava rokote saataisiin myös jakeluun tavanomaista nopeammin.

https://www.verkkouutiset.fi/tutkijat-vaittavat-rokote-koronaan-valmis-m...

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti, Iina Viinatossu).

Håkan B.
Seuraa 
Viestejä35

Tokilogi kirjoitti:
Håkan B. kirjoitti:
Jos tässä on kysymys samasta rokotteesta, miksi Tiede-lehden uutisesta on jätetty pois tieto siitä, että sitä kehitetään Israelissa?

Vai ymmärsikö nyt jotain ihan väärin?

Vaikka Yhdysvalloissa kehitettävän covid-19-tautia vastaan suunnatun rokotteen on ilmoitettu pääsevän kliinisiin testeihin jo huhtikuussa, käyttövalmis se voisi olla aikaisintaan vuoden kuluttua.


Israelilaisten rokote taitaa kuitenkin olla aiemmin valmis. Että mitä tuo otsikko sitten tarkoittaakaan...

Ihanaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla