Kivikautisessa Saksassa asuttiin ehkä näin.
Kivikautisessa Saksassa asuttiin ehkä näin.

Viljelymaat jakautuivat epätasaisesti ihmisten kesken. 

Perinnöllinen eriarvoisuus sai alkunsa nuoremman kivikauden aikana 7000 vuotta sitten. Tähän viittaavat keskieurooppalaisista luulöydöistä tehdyt selvitykset, jotka osoittavat, että toisilla viljelijöillä oli käytössään paremmat viljelysmaat kuin toisilla.

Kolmen brittiyliopiston arkeologit analysoivat kivikautisista luurangoista strontiumisotooppeja, joiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä muinaisihmisten asuinpaikoista ja liikkuvuudesta.

Tutkijat havaitsivat, että talsojen eli koverokirveiden kanssa haudattujen miesten luissa oli vähemmän strontiumin vaihtelua kuin niiden luissa, jotka oli haudattu ilman työkaluja. Tästä voi päätellä, että työstövälineiden kanssa haudatuilla oli pääsy lähempänä oleviin ja ilmeisesti parempiin maihin kuin toisilla. He kaiketi elivät viljelemällä pysyvästi hedelmällisiä lössimaita.

"Näyttää siltä, että nuoremman kivikauden aikaan Eurooppaan syntyi perinnöllinen maa- ja karjaomaisuus ja vaurauden epätasainen jakautumien pääsi vauhtiin", Bristolin yliopiston professori Alex Bentley sanoo.

Strontiumanalyysi paljasti niin ikään, että nuoremman kivikauden naiset olivat useammin kotoisin muulta kuin hautapaikan läheisyydestä. Havainto tukee aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan kivikautisessa yhteisössä elettiin mieskeskeisessä järjestelmässä ja naiset muuttivat puolisonsa kotipaikalle.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.