Crysomallon squamiferum. Kuva: Dr. Anders Warén/Swedish Museum of Natural History, Stockholm, Sweden
Crysomallon squamiferum. Kuva: Dr. Anders Warén/Swedish Museum of Natural History, Stockholm, Sweden

Kotilon kuoren ainutlaatuinen rakenne auttaa sitomaan mekaanista energiaa, joka saisi heikommat kuoret murtumaan.

Valtamerien pohjassa elävä pieni kotilo Crysomallon squamiferum voi auttaa tutkijoita kehittämään parempia panssareita sotilaille ja ajoneuvoille.

Christine Ortizin johtama materiaalitieteilijöiden ryhmä Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta MIT:stä raportoi PNAS-julkaisussa, että Crysomallon squamiferum -kotilon kuori eroaa kaikista luonnollisista ja ihmisen tekemistä panssareista.

Tutkimus viittaa siihen, että kotilon kuoren ainutlaatuinen kolmikerroksinen rakenne hajottaa energian, joka saisi heikomman kuoren ratkeamaan.

Kopioimalla tiettyhä rakenteen piirteitä tutkijat voisivat kehittää parempia panssareita sotilaskäyttöön, Ortiz sanoi.

Ortiz kiinnostui Crysomallon-kotilosta vuonna 2003, kun sen löytymisestä julkaistiin ensi raportit.

Kotilo elää melko ankarassa ympäristössä Intian valtameren pohjassa lähellä kuumia lähteitä. Se altistuu kuumalle vedelle sekä happamuudelle, ja se kohtaa myös saalistajien kuten rapujen ja muiden kotilolajien hyökkäyksiä.

Kun rapu hyökkää kotilon kimppuun, se tarttuu kotilon kuoreen saksillaan ja puristaa. Hyökkäys voi kestää jopa päiviä. Lopulta saksien mekaaninen energia murtaa kuoren, ellei se ole tarpeeksi vahva.

Uudessa tutkimuksessa Ortiz kollegoineen huomasi, että kuumissa lähteissä elävillä kotiloilla on lukuisia ominaisuuksia, joilla ne suojautuvat murtautumisyrityksiltä.

Erityisen tärkeä on kotilon kolmikerroksinen kuorirakenne. Uloin kerros sisältää rautasulfidijyväsiä, keskimmäinen kerros orgaanista aineita, ja sisin on kalkkinen.

Erityisesti kotilon keskikerros pystyy simulaatioiden mukaan sitomaan murtautumisessa syntyvää mekaanista energiaa.
Se voi myös auttaa hävittämään lämpöä kuumien lähteiden lähellä.

Useimmilla muilla kotiloilla on vain kalkkikerros, jonka pinnalla on ohut orgaaninen päällys.