Taiteilijan näkemys Schiaparelli-laskeutujasta Marsin pinnalla.
Taiteilijan näkemys Schiaparelli-laskeutujasta Marsin pinnalla.

Kiertoradalla olevaa emoluotain toimii odotetusti, Esan lennonjohto kertoo.

Euroopan avaruusjärjestön Esan lennonjohto ei saanut viestiä Marsista torstaina aamupäivään mennessä. Laskeutuja Schiaparellin kohtalosta ei näin ollen ole varmuutta.

Laskeutuja pääsi Marsin kaasukehän ylempien kerrosten läpi suunnitellusti.

”Laskeutujan lämpökilpi toimi kuten sen piti. Se suojasi laskeutujaa”, operatiivinen johtaja Andrea Accomazzo Esan lennonjohdosta lisäsi torstaina aamupäivällä tiedotustilaisuudessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Laskeutujan laskuvarjokin toimi ”tiettyyn rajaan”, mutta sen jälkeen jotain odottamatonta tapahtui.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Laskeutuja Shciaparelli hiljeni keskiviikkona noin minuutti ennen kuin sen piti koskettaa punaisen planeetan pintaa. Esa ehti vastaanottaa laskeutujalta heikon signaalin.

Signaali katosi ilmeisesti siinä vaiheessa, kun jarrurakettien piti toimia. Yksi vaihtoehto on Esan mukaan se, että laskuvarjo irtosi liian aikaisin, mutta tapahtumia pitää vielä analysoida. Esan lennonjohto korosti, että laskeutujasta saatiin arvokkaita tietoja viime hetkiin asti.

Tärkeintä oli pääjohtaja Jan Wörnerin mukaan, että laskeutujan emoluotain TGO on asettunut Marsin kiertoradalle ja toimii odotetusti ja pystyy tieteelliseen työhön. Siksi ExoMars on jo onnistunut.

Laskeutujan kohtalo on avoin kysymys, johon ei vielä torstaina aamupäivällä ollut selkeää vastausta.

”Miksette pyydä amerikkalaisia ajamaan Curiositya paikalle katsomaan, mitä tapahtui”, joku oli kuulemma kysynyt illalla Wörneriltä, ilmeisesti Yksin Marsissa -elokuvan innostamana. Hän hymähti, että Nasan mönkijä taitaa olla liian kaukana.

Laskeutujan keskeinen tehtävä oli kokeilla Esan laskeutumismenetelmää seuraavia lentoja varten. Euroopan avaruusjärjestö ja Venäjän Roskosmos lähettävät Marsin pinnalle mönkijän vuonna 2020.

Schiaparellissa on myös suomalaisia mittalaitteita. Ilmatieteen laitoksen laitteet mittaavat kaasukehän kosteutta ja painetta.

Laskeutujan emoluotain TGO (Trace Gas Orbiter) on nyt toimintakunnossa ja Marsin kiertoradalla. Kun lennonjohto sai vahvistusviestin luotaimelta, avaruusjärjestön työntekijät hihkuivat ja halailivat toisiaan.

Ennen kiertoradalle asettumista TGO-luotaimellakin oli kriittisiä hetkiä. Sen piti polttaa rakettimoottoreitaan jonkin aikaa. Se antoi kuitenkin illalla signaalin Esalle normaalisti putkahdettuaan jälleen esiin Marsin takaa.

Osa tehtävästä on siis jo onnistunut. Luotain alkaa havainnoida Marsin kaasukehää ja tutkii muun muassa merkkejä metaanista.

Laskeutuja Schiaparelli olisi joka tapauksessa toiminut vain muutamia päiviä ennen kuin sen akku simahtaa. Laskeutumispaikka on lähellä Marsin päiväntasaajaa oleva Meridiani-tasanko.

TGO ja Schiaparelli ovat ensimmäinen osa ExoMars-ohjelmaa, jonka seuraavana tavoitteena on saada Marsiin liikkuva tutkimuslaite eli mönkijä vuonna 2020.

Hanke on Esan ja Venäjän Roskosmosin yhteinen. TGO ja Schiaparelli laukaistiin kohti Marsia Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista maaliskuussa.

Schiaparellin matka Marsiin kesti seitsemän kuukautta. Vaikka Mars on Maan naapuriplaneetta, sinne on matkaa lyhimmilläänkin pitkälti yli 50 miljoonaa kilometriä.

Mars-laskeutuja on nimetty italialaisen astronomin ja tiedehistorioitsija Giovanni Schiaparellin (1835–1910) mukaan. Hän tutki ja nimesi Marsin rakenteita teleskoopilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla