Etiopianapinaihmisen (Ardipithecus ramidus) osittainen luuranko Science-lehden kannessa. Laji eli noin 4,4 miljoonaa vuotta sitten Etiopiassa. Tämä naaras oli noin 1,2 metriä pitkä. Kuva: T. White
Etiopianapinaihmisen (Ardipithecus ramidus) osittainen luuranko Science-lehden kannessa. Laji eli noin 4,4 miljoonaa vuotta sitten Etiopiassa. Tämä naaras oli noin 1,2 metriä pitkä. Kuva: T. White

Ardiksi kutsuttu fossiili toi lisävalaistusta siihen, miten ihmiset ja simpanssit ovat kehittyneet eri suuntiin yhteisestä kantamuodosta erkaantumisen jälkeen.

Ihmisten ja simpanssien viimeisen yhteisen esi-isän arvellaan eläneen yli kuusi miljoonaa vuotta sitten. 4,4 miljoonaa vuotta sitten eläneen etiopianapinaihmisen (Ardipithecus ramidus) tarkka analyysi paljasti, että simpanssien ja gorilloiden evoluutio on edennyt aiemmin luultua pitemmälle sen jälkeen, kun ne erosivat ihmiseen johtavasta haarasta.

Science-lehti omisti "Ardi"-nimisen fossiililöydön analyysille erikoisnumeron, johon kirjoitti lähes 50 tutkijaa eri maista.

Naispuolinen, melkein kokonainen fossiili Ardi on yli miljoona vuotta vanhempi kuin kuuluisa Australopithecus afarensis -lajin fossiili "Lucy".

Ardin anatomian analyysi paljasti, että etiopianapinaihmisellä oli sekoitus "primitiivisiä" ominaisuuksia - jotka se siis jakoi edeltäjiensä kanssa - ja "kehittyneempiä" ominaisuuksia, jotka se jakoi vain myöhempin Afrikan ihmisapinoiden eli ihmisten, simpanssien ja gorillojen kanssa.

Ardipithecus vie meidät lähimmäksi ihmisten ja simpanssien viimeistä yhteistä kantamuotoa. Koska monet sen ominaisuuksista eivät kuitenkaan esiinny nykypäivän afrikkalaisilla ihmisapinoilla, tutkijat päättelivät, että simpanssit ja gorillat ovat kehittyneet paljon sen jälkeen, kun niiden sukuhaara erosi omastamme.

Tämän yllättävän johtopäätöksen vuoksi tutkijat pitävät nyt eläviä simpansseja ja gorilloja huonoina malleina oman kuuden miljoonan viime vuoden evoluutiomme ymmärtämisen kannalta.

Lisätietoja Ardista (englanniksi) myös Discoverylla.