Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Sama on aiemmin havaittu miehillä tehdyissä tutkimuksissa.

Esikoisena syntynyt nainen on lihavampi aikuisena kuin sisarensa, kertoo tuore Ruotsissa tehty tutkimus.

Joukko terveystutkijoita halusi selvittää, vaikuttaako syntymäjärjestys aikuisten naisten pituuteen ja painoon. He saivat tiedot Ruotsin syntymärekisteristä, jota alettiin koota vuonna 1973. Se sisältää tiedot lähes kaikista syntymistä Ruotsissa, kuten myös raskaana olevan äidin synnytystä edeltävistä terveystarkastuksista.

Tutkijat keskittyivät naisiin, jotka syntyivät ajanjaksolla 1991–2009 ja olivat vähintään 18-vuotiaita ensimmäisen raskauden aikaan. Heidän äitinsä oli myös vähintään 18-vuotias, kun lapsi syntyi.

Tiedoista saatiin koottua yli 13 000 sellaista sisarusparia, joiden elämää voitiin seurata pitempään. Kaikki olivat syntyneet joko ensimmäisenä tai toisena lapsena.

Tutkimushenkilöiden paino ja pituustiedot koottiin. Tietoja kerättiin myös nykyisestä terveydestä ja elämäntavasta. Tutkijat ottivat huomioon myös yhteisiä geneettisiä ja ympäristöllisiä tekijöitä. Kaksosia ei otettu tutkimukseen.

Tarkastelussa huomattiin, että syntyessään esikoiset olivat hieman kevyempiä kuin toisena syntyneet sisaret.

Kuitenkin kun erikoiset olivat aikuisina raskaina, heidän painoindeksinsä oli 2,4 prosenttia korkeampi kuin toisena syntyneen sisarensa. He olivat myös 29 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia ja 40 prosenttia todennäköisemmin lihavia kuin toisena syntyneet sisaret. Samalla he olivat myös hieman pitempiä, vain 1,2 milliä tosin.

Lasten lukumäärä perheessä ei vaikuttanut painoindeksiin tai lihavuuteen. Mutta jos sisaruksia oli enemmän, he olivat todennäköisemmin lyhyempiä kuin vanhemmat sisarensa.

Ruotsalaishavainnot vahvistavat aiempia miehillä tehtyjä laajoja tutkimuksia.

Näyttöä on myös siitä, että esikoisilla saattaa olla suurempi riski saada diabetes ja korkea verenpaine myöhemmin elämässään kuin sisaruksillaan.

Syntymärjärjestyksen terveyteen vaikuttavista mekanismeista ei ole selvyyttä. Pienentynyt perhekoko voi kuitenkin olla osasyy siihen, että aikuisten painoindeksi on kasvanut koko maailmassa.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Epidemiology & Community Health.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä