Hevonen kesytettiin monissa eri paikoissa pitkin Euraasiaa. 

Kaikkien nykyään elävien hevosten yhteinen kantaemo eli todennäköisesti 140 000 vuotta sitten, paljastaa geneettinen analyysi.

Italialaisen Pavian yliopiston tutkija Antonio Torroni työtovereineen analysoi vain tammoilta periytyvän mitokondrioperimän 83 nykyhevoselta. Näytteenantajat ovat kotoisin Aasiasta, Euroopasta, Lähi-idästä ja Amerikoista.

Tutkijat tunnistivat 18 keskeistä geeniryvästä eli haploryhmää, joita määrittävät tietyt mutaatiot. Kaikki nämä haploryhmät ovat analyysin mukaan peräisin esitammalta, joka laukkasi maita ja mantuja 140 000 vuotta sitten.

Nykyhevosten useat haploryhmät viittaavat siihen, että hevonen kesytettiin monin kohdin Euraasiaa. Sitä vastoin nykyiset karjaeläimet kuten naudat ja lampaat ovat joidenkin kantaeläinten jälkeläisiä, jotka kesytettiin 10 000 vuotta sitten ja vain muutamissa paikoissa.

Nykyhevosen haploryhmien tarkka analyysi auttaa hyvin säilyneiden hevosfossiilien ajoituksessa ja nykyisten rotujen sukupuun selvittämisessä. Lisäksi tietoa voidaan käyttää hyödyksi, kun arvioidaan mitokondrioperimän vaikutusta kilpahevosten suorituskykyyn.

Tutkimuksen julkaisi PNAS.