Vuosina 1918-19 riehuneen espanjantaudin äkäisyyden aiheutti viruksen hemaglutiniini-molekyyli, joka oli melko tarkka kopio lintuvirusten vastaavasta pintarakenteesta. "Se muistuttaa lintujen influessavirusta, jolla on vain harvoja ihmisen viruksen pii...

Vuosina 1918-19 riehuneen espanjantaudin äkäisyyden aiheutti viruksen hemaglutiniini-molekyyli, joka oli melko tarkka kopio lintuvirusten vastaavasta pintarakenteesta. "Se muistuttaa lintujen influessavirusta, jolla on vain harvoja ihmisen viruksen piirteitä", kertoo molekyylibiologian professori Ian Wilson kalifornialaisen Scripps -tutkimuslaitoksen lehdistötiedotteessa. Wilsonin työryhmän julkaisu ilmestyi eilen Science -lehden verkkojulkaisuna.

Influessavirus murtaa ihmisen suojapanssarin kahdella pintaproteiinilla, hemaglutiniinilla ja neuraminidaasilla, jotka tarraavat ihmisen limakalvojen solureseptoreihin. Tutkijoiden onnistui pari vuotta sitten koota geenijakso, joka tuotti H1N1-virukselle tappavan hemaglutiniinin. Ainekset saatiin tautiin kuolleiden solunäytteistä, joita on säilytetty vuosikymmeniä Yhdysvaltain armeijan patologian laitoksessa. Wilsonin työryhmä puolestaan selvitti röntgenkristallografian avulla hemaglutiniinin tarkan rakenteen, joka koostuu 550:sta aminohappoketjusta.

Viruksen "lintumaisuus" saattaa selittää myös sen, miksi 20-50 miljoona ihmistä parissa vuodessa tappanut espanjantauti iski erityisesti nuoriin ja työikäisiin, 15-34-vuotiaisiin. Tutkijat arvelevat, että samankaltaisella hemaglutiniinilla varustettu virus oli todennäköisesti vieraillut väestössä jo 1800-luvulla. Vanhusten immuunisuoja espanjantautivirusta vastaan oli perua tästä lievemmästä epidemiasta. Nuoremmilta puuttuivat vasta-aineet kokonaan.

Parhaillaan Aasiassa leviävän lintutaudin hemaglutiniini on kaukana espanjantautiviruksesta. Se muistuttaa enemmän vuoden 1968 hongkongilaisen pintarakennetta. Siksi tauti leviää luultavasti vain linnuissa. Kaikki ihmistartunnat ovat toistaiseksi saatu siivekkäiltä. "Nykyisen viruksen hemaglutiniini ei ole muuntunut niin paljon, että se pystyisi siirtymään ihmisestä toiseen", arvioi tutkija John Skehel, joka kollegoineen raportoi myös löydöksiin Sciencessä.