Mikä teki vuonna 1918 maailmanlaajuisesta influenssa-aallosta niin tuhoisan? Asiaa ei selitä viruksen tarttuvuus, vaan sen kyky nitistää taudin saaneet ihmiset, kertoo tuore Harvardin yliopiston

Mikä teki vuonna 1918 maailmanlaajuisesta influenssa-aallosta niin tuhoisan? Asiaa ei selitä viruksen tarttuvuus, vaan sen kyky nitistää taudin saaneet ihmiset, kertoo tuore Harvardin yliopiston tutkimus, jonka on julkaissut Nature-lehti. Espanjantautivirus oli jopa 10 kertaa kuolettavampi kuin muut maailmanlaajuisia pandemioita myöhemmin aiheuttaneet influenssavirukset.

Vuoden 1918 pandemian etenemistä tutkittiin matemaattisen mallin avulla. Ajatuksena oli selvittää, voitaisiinko yhtä äkäinen virus pysäyttää, mikäli sellainen iskisi uudemman kerran. Tutkimus osoitti, että yksi vuoden 1918 viruksen kantaja sairastutti noin 2-4 muuta ihmistä. Se pystyi samaan kuin pelätty sars-koronavirus. Sarsista poiketen espanjantautivirukseen ei kuitenkaan tehoa eristys, koska sitä voivat levittää jopa oireettomat. Sen sijaan täsmärokotus on varteenotettava vaihtoehto. Jos riittävän suuri osa väestöstä rokotetaan, äkäinen influenssa-aalto voidaan pitää aisoissa.