Kymmenkunta vuotta rakenteilla ollut Amanda-neutriinoilmaisin on tehnyt ensimmäiset havaintonsa syvällä Etelämantereen jäässä, Wisconsinin yliopisto kertoo.
Amanda on kaivettu k...

Kymmenkunta vuotta rakenteilla ollut Amanda-neutriinoilmaisin on tehnyt ensimmäiset havaintonsa syvällä Etelämantereen jäässä, Wisconsinin yliopisto kertoo.

Amanda on kaivettu kristallinkirkkaaseen jäähän parin kilometrin syvyyteen. Siinä on 677 keilapallon kokoista valokennoa. Kun neutriino osuu jäässä olevan vedyn tai hapen ytimeen, tuloksena on myoni, joka valoa nopeammin kiitäessään lähettää sinihehkuisena valona näkyvää Tsherenkovin säteilyä. Tästä valosta voidaan laskea neutriinon tulosuunta.

Amanda tarkkailee pohjoisen tähtitaivaan neutriinoja, vaikka sijaitseekin Etelänavan tuntumassa. Maapallo ei ole suurikaan este neutriinoille, sillä neutriinoille mikä tahansa massa on lähes läpinäkyvä. Siksi Amandakin pystyy havaitsemaan vain pienen osan jään läpi kiitävistä neutriinoista.

Amanda on lyhenne sanoista Antarctic Muon and Neutrino Detector Array, joka tarkoittaa Etelämantereen myoni- ja neutriinoilmaisinta.

Ensimmäiset tulokset on juuri julkaistu englantilaisessa Nature -tiedelehdessä.