Otsonikato on muuttanut Etelämantereen vesieliöyhteisöjä.
Otsonikato on muuttanut Etelämantereen vesieliöyhteisöjä.

Voimakkaasti lisääntynyt sammaleläin kasaa hiiltä merenpohjaan eteläisellä napa-alueella.

Otsonikato on pistänyt vauhtia sammaleläin Cellarinella nuttin runsastumiseen Etelämantereen vesillä. Samalla eläin poistaa entistä enemmän hiiltä ilmakehästä, sanovat brittiläiset Etelämanner-tutkijat.

Sammaleläin lisääntyi tasaisesi sadan vuoden ajan, kunnes vuodesta 1990 lähtien kasvuvauhti kaksinkertaistui. Runsastuminen myötäilee eläimen ruokalistalle kuuluvan kasviplanktonin lisääntymistä. Plankton elää veteen sitoutuneesta hiilidioksidista, ja C. nutti puolestaan käyttää planktonilta saamansa hiilen ruumiinosiensa rakennusaineeksi. Eläimen kasvaessa osia siitä irtoaa ja putoaa merenpohjaan.

"Nämä eläimet nappaavat enemmän hiilidioksidia kierrosta ja sulkevat sen merenpohjaan", sanoo David Barnes Britannian Etelämanner-tutkimushankkeesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Barnesin mukaan dramaattinen eliöstön kasvu johtuu ilmeisesti otsonikerroksen hupenemisesta, mikä on voimistanut tuulia. Puhurit taas vilkastuttavat planktonin kasvua, kun ne työntävät jäätä pois ja pistävät pintavedet kiertämään vinhemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

C. nuttin vaikutus hiilinieluun on ilmeisesti melko vähäinen. Kuitenkin Barnes muistuttaa, että maailmassa on vain harvoja muita alueita, missä maailmanlaajuiset ja paikalliset muutokset johtavat hiilen poistumiseen kierrosta.

Tutkimuksen julkaisi Current Biology.

Sisältö jatkuu mainoksen alla