Etelämantereen rannikoilla kelluvat lauttajäät ovat puskureita, jotka pitävät sisämaan jäätiköitä aloillaan. Länsilaidalla Bellingshausenin- ja Amundseninmerellä lautat ovat kuitenkin peruuttamattomasti ohentumassa ja keventymässä. Kuva: Nasa
Etelämantereen rannikoilla kelluvat lauttajäät ovat puskureita, jotka pitävät sisämaan jäätiköitä aloillaan. Länsilaidalla Bellingshausenin- ja Amundseninmerellä lautat ovat kuitenkin peruuttamattomasti ohentumassa ja keventymässä. Kuva: Nasa

Tuulet puskevat lämpenevää vettä jäätiköiden alle.

Jäätikkötutkijat ovat jo hyvän aikaa sanoneet, että Etelämantereen lauttajäiden surma lymyää meressä. Sen virtaukset kalvavat valkoisen jättiläisen kupeita salakavalasti altapäin. Todisteita kaivataan kuitenkin lisää. Ajatus perustuu lähinnä satelliittimittauksiin, sillä kairaukset monisatametristen lauttojen läpi olisivat paitsi kalliita myös työläitä.

Itä-Anglian yliopiston Sunke Schmidtko on keksinyt hakea näyttöjä kiertotietä. Hän on kansainvälisen ryhmänsä kanssa penkonut tietoja, joita on vuodesta 1975 lähtien kerätty Etelämantereen lähivesien lämpötiloista ja muista ominaisuuksista. Ryhmää kiinnostivat virtaukset, jotka kulkeutuvat jäälauttojen alle.

Idea tuotti tulosta. Ajatus meren avainroolista vahvistui – ja kiikkiin jäi myös uusi tekijä.

Science-lehdessä julkaistun analyysin mukaan syvät virtaukset Etelämantereen ympärillä ovat lämmenneet neljänkymmenen viime vuoden aikana, ja lämmön lisäys riittää voimistamaan jään sulamista pohjasta päin.

Tilanne kuitenkin vaihtelee jäätiköltä toiselle.

Länsilaidalla Amundsenin- ja Bellingshauseninmeren rannoilla vesi on paitsi lämmennyt myös kohonnut ja nousee aiempaa ylemmäs mannerjalustalle. Tähän syypäitä ovat kovat länsituulet. Ne vatkaavat vettä ja työntävät sitä onkaloihin, joita jää jalustan ja lauttojen väliin. Idempänä Weddellin- ja Rossinmerellä puhkuvat itäiset tuulet, mikä suojaa jäätiköitä lämpimiltä virtauksilta ja sulamiselta.

Meren ja tuulten liitto huolestuttaa tutkijoita. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös tuuliin, ja ne saattavat sekä entisestään voimistua että kääntyä epäsuotuisaan suuntaan. Jos ne alkavat tuoda lämpenevää vettä Rossin- ja Weddellinmeren lautoille, seuraukset voivat olla dramaattiset, sillä niissä on jäätä paljon enemmän kuin länsilaidan lautoissa.

Vaikka Rossin ja Weddellin rannat väistäisivät tämän vaaran, iloon ei ole aihetta. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kertoi keväällä, että Amundseninmeren lauttajäät ovat jo niin pitkälti meren päällä, ettei niitä pelasta mikään. Ne sulavat tulevina vuosisatoina ja sulaessaan kohottavat merenpintaa 1,2 metriä.

MLT
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt18.9.2009

Etelämantereen sulattaja varmistuu

Jos lasiin, jossa on suolaista merivettä pistetään suolaton jääkappale niin jään sulaessa pinta nousee vähän. Johtuu siitä, että suolattoman veden tiheys on eri kuin suolaisen. Vastaavasti jäätyessään (ja jos suola on poistunut kuten vanhassa merijäässä) pinta laskee ihan vähän ja vastaavasti nousee kun jää sulla eli vaikutusta ei tällöin ole keskiarvoon.
Lue kommentti