Campi Flegrein tuhovoimista kertovat kraatterit näkyvät hyvin satelliittikuvassa, mutta paikan päällä ne peittyvät kasvillisuuden ja asutuksen alle. Kuva: Nasa/Earth Observing-1
Campi Flegrein tuhovoimista kertovat kraatterit näkyvät hyvin satelliittikuvassa, mutta paikan päällä ne peittyvät kasvillisuuden ja asutuksen alle. Kuva: Nasa/Earth Observing-1

 

Jos Campi Flegrei purkautuu, miljoonat ihmiset ovat hengenvaarassa.

Campi Flegrei on pysynyt hiljaa melkein viisisataa vuotta, siitä pitäen, kun se syksyllä 1538 purkautui viikon ajan. Laavasta kerrostui uusi pieni tulivuori, ja tuhkapilvet levisivät laajalle, mutta ihmisuhreilta lähes vältyttiin. Pukauksessa kuoli 24 ihmistä, jotka olivat taivastelemassa vastasyntynyttä vuorta, kun se yllättäen räjähti.

Vuoden 1538 purkaus oli pelkkä tussahdus verrattuna siihen, mihin Campi Flegrei pystyy. Hurjat voimansa se näytti esimerkiksi 39 000 vuotta sitten, kun se sylki uumenistaan magmaa, kiveä, kaasuja ja tuhkaa jopa kolmesataa kuutiokilometriä.

Tutkijoiden mukaan purkaus oli Euroopan tunnetun historian rajuin. Tuhkapilvet viilensivät ilmastoa maailmanlaajuisesti, ja tämän vulkaanisen talven sanotaan ajaneen ahtaalle maanosamme tuolloiset valtiaat, neandertalinihmiset. Tulkinnan oikeellisuudesta keskustellaan, mutta juuri noihin aikoihin sisarlajimme katosi itäisestä Euroopasta.

Jos Campi Flegrei purkautuisi yhtä tuhoisasti nyt, välittömässä hengenvaarassa olisi kolme miljoonaa ihmistä. Vuori sijaitsee näet keskellä asutusta. Se on aivan Napolin kupeessa ja osin sen allakin. Ilmakehään kertyvän tuhkan takia ilmasto muuttuisi nytkin globaalisti.

Merkit viittaavat purkaukseen

Italian tulivuoriobservatorion tutkijat seuraavat Campi Flegreitä herkeämättä, sillä se on antanut elonmerkkejä vuodesta 2005 lähtien. Maa alueella järisee kymmeniä kertoja kuukaudessa, tulivuorikaasuja pöllähtelee ilmoille jatkuvasti, ja maanpinta on noussut kymmeniä senttimetrejä.

Kaikki nuo voivat olla purkauksen ennusmerkkejä, ja kaikki ne nähtiin myös 1530-luvun purkauksen alla. Muutokset kertovat, että tulivuoren magmasäiliöön nousee uumenista lisää kivisulaa tai magma muuttaa kemiallista koostumustaan.

Sitä, milloin ja miten rajusti Campi Flegrei purkautuu, on kuitenkin mahdoton sanoa. Campi Flegrei kuuluu supertulivuoriin, samaan tyyppiin kuin kuulu Yellowstone Yhdysvalloissa, ja niiden käyttäytymistä tunnetaan vielä paljon huonommin kuin tavallisten tulivuorten.

Edes purkauspaikkaa ei pysty päättelemään ennakkoon, sillä supervuoret eivät ole perinteisiä tulivuoria, joilla useimmiten on yksi selvä purkauskanava. Supertulivuoret ovat laakeita altaita, joissa piilottelee kymmeniä mahdollisia purkauspesäkkeitä. Niin piilottelee myös Campi Flegreissä.

 

Lue lisää

Helmikuun Tiede-lehdessä on ulkomaanaiheiden erikoistoimittajan Hannu Pesosen laaja artikkeli, joka kertoo Campi Flegrein heräämisestä, uumenten tarkkailusta ja purkauksen varalle laadituista evakuointisuunnitelmista.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Euroopan vaarallisin tulivuori heräsi eloon

Jossakin vaiheessa joku ennustus kaupungin lähellä olevasta isosta tulivuorenpurkauksesta toteutuu. Sitä odoteltaessa rakennetaan lisää kerrostaloja kraatereiden reunalle näköetäisyydelle maassa höyryävästä kuumasta lähteestä ja rikkiä hönkivästä vulkaanisten kaasujen purkausaukosta, kuten National Geographyn sivulle linkatusta videosta näkyy. https://www.youtube.com/watch?v=t1idxbKXDBA http://news.nationalgeographic.com/2016/12/supervolcano-campi-flegrei-st... Videon mukaan Campi Flegrei -...
Lue kommentti

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Eri yhteiskuntaluokan ihmiset eroavat käytökseltään monin tavoin toisistaan.

Luokkatausta vaikuttaa siihen, miten toimimme ja koemme maailman. Pienituloinen esimerkiksi tuntee enemmän myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan kuin varakkaampi, osoittavat Cardiffin yliopiston sosiaalipsykologian professori Antony Mansteadin katsausartikkelissaan esittelemät tutkimukset.

Katsauksessaan British Journal of Social Psychology -lehdessä Manstead kokoaa yhteen tutkimustietoa eri tulo- ja koulutustason ihmisten suhtautumisesta maailmaan ja mahdollisuuksiinsa. Artikkeli on ilmaiseksi saatavilla, ja tiivistelmä sen päähavainnoista löytyy Britannian psykologiyhdistyksen verkkosivulta.

Manstead kirjoittaa, että vaurastuvassa nykymaailmassa on vaikeampi hahmottaa yhteiskuntaluokkia, kun köyhälläkin väestöllä on varaa mukavuuksiin, jotka vielä sata vuotta sitten olivat silkkaa luksusta. Tulo- ja koulutustason kautta syntyvä identiteetti vaikuttaa silti vahvasti ihmisen maailmankuvaan.

Kasvuvuosien taloudellinen ympäristö muovaa myöhempää elämää. Mansteadin näkemyksen mukaan se on yhtä vahva osa ihmisen persoonaa kuin sukupuoli tai etninen tausta.

Se näkyy käytöksessäkin: työväenluokkaisten ihmisten on koetilanteissa havaittu olevan välittömämpiä, ottavan enemmän katsekontaktia ja nauravan enemmän, kun keski- ja yläluokkaiset tapaavat olla etäisempiä.

Kokeissa on havaittu, että ihmisen yhteiskuntaluokan voi ennustaa melko luotettavasti pelkistä Facebook-kuvista tai seitsemästä sanasta puhetta.

Hyvätuloisille status näyttäytyy tärkeämpänä, kun taas alemmissa tuloluokissa itseä määritellään harvemmin sosioekonomisen tilanteen mukaan.

Työväenluokan perinteinen yhteishenki on kuitenkin rapautunut.

Ei yllätä, että vähemmän tienaaville maailma näyttäytyy helpommin riskeinä ja uhkina. Asiat eivät tunnu olevan vahvasti omassa hallinnassa.

Niinpä maailmankatsomus voi olla fatalistisempi kuin hyvätuloisilla. Esimerkiksi vakavat sairaudet näyttäytyvät suurempina uhkina. Alemman tuloluokan ihmiset ovat tutkimuksissa osoittautuneet valppaammiksi havaitsemaan mahdollisia uhkia.

Epävarmuudessa eläminen voi rajoittaa ihmisen ajattelua ja käsityksiä omista mahdollisuuksistaan. Ahdistus voi myös sairastuttaa. On jopa havaittu, että ihminen sairastuu helpommin flunssaan, jos hän kokee olevansa alempaa kastia.

Sekään ei ehkä yllätä, että keski- ja yläluokkaiset ihmiset ovat tutkimuksissa itsevarmempia ja näkevät maailman enemmän omien tavoitteidensa ja unelmiensa kautta. He pystyvät ajattelemaan, miten he itse muokkaisivat maailmaa, kun köyhemmille ihmisille maailma on pysyvä ja heitä itseään muokkaava ja uhkaava asia.

Paremman tulotason mahdollistama minäkeskeisyys johtaa myös silkkaan itsekkyyteen. Paremmin tienaavat osoittautuvat tutkimuksissa usein epäempaattisemmiksi kuin köyhemmät, suhtautuvat myönteisemmin ahneuteen ja valehtelevat todennäköisemmin neuvottelutilanteissa.

Köyhemmät tuijottavat vähemmän omaan napaansa. Heidän vaikeampi elämäntilanteensa näkyy suurempana empatiakykynä muita kohtaan.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että köyhät ja pienituloiset ihmiset ovat yhteisöllisempiä ja auttavat muita ihmisiä auliimmin, kun hyvin toimeentulevat voivat nojautua omiin saavutuksiinsa ja elää minäkeskeisempää elämää.

Toisaalta ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan ovat tutkimusten mukaan yleisempiä alemmissa tuloluokissa. Mansteadin mukaan yksi vahva selittäjä on se, että pienipalkkaiset ja työelämässä epävarmemmassa asemassa olevat kokevat maahanmuuttajat taloudellisena uhkana.

Koulutetut ja hyvätuloiset suhtautuvat maahanmuuttoon suopeammin, mutta taloudelliset tekijät vaikuttavat tässäkin: kun tutkimuksissa on mitattu ihmisten asenteita maahanmuuttoon, hyvätuloiset suhtautuvat puolestaan nihkeämmin korkeakoulutettuihin maahanmuuttajiin, jotka kilpailisivat heidän kanssaan työpaikoista.

Suurten tuloerojen Yhdysvalloissa on silti havaittu, että kyselyissä hyvätuloisetkin kannattavat tulonjaoltaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Yleisesti ihmisten on silti vaikea hahmottaa, miten suureksi tuloerot ovat länsimaissa kasvaneet.

Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa ihmisiä pyydettiin 40 maassa arvioimaan, miten paljon enemmän toimitusjohtajat tienaavat kuin kouluttamattomat työntekijät ja mikä olisi heidän mielestään hyväksyttävä tuloero.

Yhdysvalloissa todellisuuden ja arvioiden välinen ero repesi hyvin räikeäksi. Ihmiset arvioivat toimitusjohtajien tienaavan noin 30 kertaa enemmän kuin matalapalkkaisten duunarien, kun todellisuudessa ero on 354-kertainen. Keskimäärin ihanteellinen tuloero olisi vastaajien mielestä ollut yhden suhde seitsemään.

Raspu
Seuraa 
Viestejä12974
Liittynyt12.7.2010

Köyhä tuntee enemmän empatiaa

Maailma on sokee nykyään. Keikki menee luulon varassa, myös tuloerot. ---- Oleellista... "Se näkyy käytöksessäkin: työväenluokkaisten ihmisten on koetilanteissa havaittu olevan välittömämpiä, ottavan enemmän katsekontaktia ja nauravan enemmän, kun keski- ja yläluokkaiset tapaavat olla etäisempiä. Kokeissa on havaittu, että ihmisen yhteiskuntaluokan voi ennustaa melko luotettavasti pelkistä Facebook-kuvista tai seitsemästä sanasta puhetta. Hyvätuloisille status näyttäytyy tärkeämpänä, kun taas...
Lue kommentti

Yleislääkkeen kehittäminen flunssaan on ollut vaikeaa. Nyt hoito on saattanut löytyä.

Flunssaan ei ole löydetty tepsivää lääkettä, mutta nyt Lontoon Imperial Collegen tutkijat ovat ehkä keksineet taudista heikon kohdan.

Hoitojen kehittämistä on tähän asti vaikeuttanut se, että flunssaa aiheuttavia viruksia on satoja. Yleisimmin nuhakuumeen aiheuttaa rinovirus, mutta pelkästään siitä tunnetaan 150 erilaista muotoa.

Nykytutkimus on keskittynyt juuri rinoviruksen nujertamiseen, sillä sen kukistaminen toisi avun suurimpaan osaan flunssista.

Virukset ovat pieniä ja varsin yksinkertaisia rakennelmia, suoraviivaisimmillaan proteiinikapseleita, joiden sisällä on syherö perimäainesta. Ilman tätä proteiinikuorta virus on suojaton, mutta rinovirustenkin eri tyypeillä on kuoren rakenteessa pieniä eroja, jotka ovat toistaiseksi estäneet kaikkiin muotoihin tepsivän lääkkeen kehityksen.

Imperial Collegen tutkijat lähestyvät ongelmaa toisesta suunnasta. Vaikka virukset ovat erilaisia, ne kaikki tarvitsevat erästä ihmiskehon tuottamaa entsyymiä voidakseen tuottaa kopioita itsestään. Entä jos estetäänkin tämän entsyymin toiminta?

Laboratoriokokeen tulokset ovat lupaavia, ja tutkijat esittelevät niitä Nature Medicine -julkaisussa.

Tutkijat kehittivät kokeellisen lääkkeen, joka estää tätä entsyymiä, n-myristoyylitransferaasia, muodostumasta soluissa, joihin virus on pesiytynyt. Ilman entsyymiä virus ei voi rakentaa kuortaan ja lisääntyä.

Tämän estäjän toimintaa kokeiltiin solumaljassa ihmisen keuhkosoluihin, ja se todella esti useita rinoviruksen tyyppejä lisääntymästä. Solutkaan eivät kärsineet.

Se voisi periaatteessa tepsiä kaikkiin rinoviruksen muotoihin ja pysäyttää flunssan etenemisen, jos tartunnan saanut ottaa lääkkeen tarpeeksi ajoissa.

”Vaikka flunssa olisi jo alkanut, se helpottaisi oireita”, kertoo kemiallisen biologian professori Edward Tate Lontoon Imperial Collegesta Britannian yleisradiolle BBC:lle.

Hoitokeinossa kohteena on siis ihmisen oma elimistö eikä virus. Tate sanoo, että tämä on vähän radikaalia, mutta voi toimia. Virukset ovat siitäkin pirullisia, että ne kehittyvät hyvin nopeasti ja tulevat vastustuskykyisiksi lääkkeille.

Vaikka lääke toimi hyvin solumaljassa eikä vahingoittanut keuhkosoluja, täytyy jatkotutkimuksissa varmistua, ettei se varmasti ole vaarallinen eikä aiheuta pahoja sivuvaikutuksia.

Ryhmä toivoo, että ihmiskokeet voitaisiin aloittaa jo parin vuoden sisällä.

Tähtäimessä tutkijoilla ei ole pilleri vaan hengitettävä lääke. Heidän mukaansa se minimoisi mahdolliset sivuvaikutukset.