Euroopan metsien hiilinielu ja heijastavuus on pienentynyt, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Suomalaistutkija kiistää tuloksen.

Euroopan metsät eivät laajenemisestaan huolimatta ole auttaneet viilentämään ilmastoa. Päinvastoin, väittää kansainvälinen tutkimusryhmä Sciencessa. Tutkimuksen mukaan metsien kyky sitoa hiiltä on pienentynyt ja ilmakehää viilentävä heijastavuus vähentynyt.

Tutkimuksessa verrataan Euroopan metsien nykytilannetta vuoden 1750 tilanteeseen, jolloin metsien laajamittaista hyödyntämistä ei ollut vielä aloitettu ja ne olivat paljolti luonnontilassa. Vuodesta 1750 vuoteen 1850 maanosan puusto hupeni kovaa tahtia: metsäala supistui 190 000 neliökilometriä.

Sen jälkeen metsät alkoivat kuitenkin levitä uudelleen, ja tällä hetkellä metsien pinta-ala on noin 200 000 neliökilometriä enemmän kuin 1750.

Vaikka metsiä on enemmän, ne ovat erilaisia. Siksi ne pidättävät itseensä 3,1 miljardia tonnia vähemmän hiiltä kuin 250 vuotta sitten. Tähän tulokseen päätyivät mallinnuksessaan ranskalaisen CNRS-tutkimuskeskuksen Kim Naudts ja hänen työtoverinsa.

Muutos metsien hiilensidonnassa johtuu tutkijoiden mukaan metsätaloudesta ja metsien puulajiston vaihtumisesta.

Nykymetsistä 85 prosenttia on metsätalouden piirissä. Talousmetsistä biomassaa viedään jatkuvasti pois, minkä vuoksi ne eivät voi sitoa samassa määrin hiiltä kuin vuoden 1750 metsät, vaikka nykyisin metsäala on paljon laajempi.

Euroopassa lehtimetsät ovat korvautuneet taloudellisesti hyödyllisemmillä puulajeilla, kuten männyllä ja kuusella. Havumetsät ovat kasvaneet 633 000 neliökilometriä, kun taas lehtipuumetsät ovat supistuneet 436 000 neliökilometriä.

Muutos on lämmittänyt ilmastoa, koska havumetsän albedo eli heijastavuus on pienempi kuin lehtipuumetsän. Toisin sanoen havupuista ei auringon lämpö karkaa takaisin avaruuteen samassa määrin kuin lehtipuista.

Havupuut myös haihduttavat vähemmän vettä ilmakehään, mikä niin ikään suosii lämpenemistä.

Tutkijoiden tulos asettaa uuteen valoon ajatuksen, että ilmastonmuutosta torjuttaisiin metsittämällä. Kaikki metsä ei tehtävään kelpaa, koska toiset tavat hyödyntää metsiä ovat heidän mukaansa pikemminkin haitaksi.

Helsingin yliopiston ympäristönsuojelutieteen professori Pekka Kauppi on yhdysvaltalaisen ja kiinalaisen työtoverinsa kanssa laatimassa vastinetta tutkimukseen. He ovat näet itse saaneet useissa tutkimuksissaan päinvastaisia tuloksia.

Kauppi ei pidä tuloksia uskottavina, varsinkaan väitettä, että metsien hoidolla ei ole vaikutettu myönteisesti hiilitaseeseen. Uusi tutkimus aloittaa tarkastelunsa vuodesta 1750, kun yleensä metsien hiilitaseen muutoksia on arvioitu vasta toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta.

”Meillä ei ole tietoa, miltä metsät oikeasti näyttivät 1750. Jotta hiilitase voitaisiin laskea, täytyisi tietää puuston määrä. Sitä emme tiedä ennen kuin vasta 1920-luvulta lukien Suomessa. Muualla vielä myöhemmältä ajalta”, Kauppi sanoo.

Toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta puuston määrä on Kaupin mukaan voitu laskea ja todeta, että hiilivarat ovat karttuneet.

”Vaikka puuta on käytetty enemmän, puuvarat ovat karttuneet. Suomessakin on istutettu tänä jaksona neljä miljardia puuta”, Kauppi sanoo. Metsät ovat siis tihentyneet, minkä vuoksi niiden hiilivarat ovat kasvaneet.

Uudesta tutkimuksesta voisi tehdä johtopäätöksen, että lämpenemistä kannattaisi hillitä mieluummin lehti- kuin havupuilla. Tämä pitää periaatteessa paikkansa. Lehtipuuvaltaisen metsän heijastavuus on suurempi kuin havupuuvaltaisen. Puulajiston merkitys on kuitenkin vähäinen, arvioi Aalto- yliopiston apulaisprofessori Miina Rautiainen. Albedon kannalta ratkaisevampaa on lumitilanne ja puuston tiheys.

J. Sketter
Seuraa 
Viestejä41
Liittynyt15.10.2015

Euroopan metsät ovat viilentämisen sijasta lämmittäneet ilmastoa

Eikö metsän kyky sitoa hiiltä laske, kun se ikääntyy tarpeeksi? Päästään jonkinlaiseen tasapainotilaan. Kasvuvaiheessa olevan metsän korjuun oikealla tavalla luulisi todellakin pelkästään auttavan hiilen sitomisessa. Mitä sillä puulla sitten tehdäänkin. Jos kaikki poltetaan, niin sitten varmaankaan ei.
Lue kommentti