Bysantin valtakunta oli vielä voimissaan 900-luvun alussa, kun tämä bosnianmänty oli aivan nuori. Kuva: Oliver Konter / Mainzin yliopisto
Bysantin valtakunta oli vielä voimissaan 900-luvun alussa, kun tämä bosnianmänty oli aivan nuori. Kuva: Oliver Konter / Mainzin yliopisto

Yli tuhatvuotisia puita löytyi korkealla vuorilla kasvavasta metsästä.

1 075 vuotta on ikää Euroopan vanhimmalla elävällä puulla. Tämä bosnianmänty (Pinus heldreichii) eli harmaarunkomänty kasvaa Kreikan pohjoisosien ylängöillä.

Tutkijat laskivat puun vuosirenkaista sen iäksi 1075 vuotta. Tämä tekee männystä Euroopan vanhimman tunnetun elävän puun.

Yli tuhatvuotisen männyn löysivät Tukholman, Mainzin ja Arizonan yliopistojen tutkijat.

”Luin vuosia sitten tutkimuksen hyvin kiinnostavasta metsästä Kreikassa. Koska kokoamme ilmastohistoriaa, meitä kiinnosti löytää vanhoja eläviä puita”, kertoi löydöstä ruotsalainen Paul J. Krusic Tukholman yliopiston tiedotteessa. Hän johti ryhmää, joka löysi puun.

Puut löytyivät Navarinon ympäristöobservatorion tutkimusmatkalla. Hanke tutkii ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta ympäristöön Välimeren alueella.

Löydetty mänty on yksi yli tuhatvuotisista puista, joita on toista tusinaa. Ne elävät korkealla Pindosvuorilla. Mänty kasvaa 25–35 metrin korkeuteen.

Puun ikää määrittääkseen rungosta on porattava ontolla puuporalla näyte, joka ulottuu puun ytimeen. Sen perusteella tutkijat laskivat puusta 1 075 vuosirengasta.

Vuosirenkaat syntyvät, kun puu kasvaa keväällä nopeasti ja loppukesällä hitaasti. Kesä- ja kevätpuun raja muodostaa puuhun vuosirenkaan.

Krusic hämmästelee, että puu on säilynyt alueella, jossa ihminen on kuitenkin vaikuttanut yli 3 000 vuotta.

Tutkijat antoivat puulle nimen Adonis, joka oli kauneuden ja halun jumala Kreikan mytologiassa.

”Ihmiskunnan historia on ympäröinyt tätä puuta. Eri imperiumit, Bysantti, ottomaanit. Moni asia oliti voinut johtaa puun tuhoon. Onneksi tämä metsä on säilynyt koskemattomana yli tuhat vuotta”, sanoo Krusic.

Kun Adonis oli taimi, oli Bysantti eli Itä-Rooma vielä huipussaan.

Muita ehdokkaita vanhimmaksi yksittäiseksi eurooppalaiseksi puuksi on löydetty, mutta niiden iänmääritys on epäluotettava.

Euroopassa on myös vanhempia puiden jatkumoita. Ruotsissa geneettisesti sama kuusi on tuottanut useita peräkkäisiä puita, ja vanhin, jo ammoin kuollut yksilö on ajoitettu yli 9000 vuoden ikäiseksi. Ikivanha puiden ketju on ollut mahdollinen, koska kuusi voi alaoksastaan muodostaa juuren, josta taas versoo uusi maanpäällinen kuusi. Yksittäiset kuuset elivät noin 600-vuotiasiksi.

Vanhimmat yksittäiset puut maailmassa ovat vihnemäntyjä Yhdysvaltain Kaliforniassa ja Nevadassa. Jotkut niistä on arvioitu luotettavasti yli viisi tuhatta vuotta vanhoiksi.

Suomen vanhin elävä puu, jonka ikä tiedetään, elää Sodankylässä Urho Kekkosen kansallispuistossa. Mänty löydettiin vuonna 2006 läheltä Venäjän rajaa. Ikää sillä on noin 780 vuotta.

Uutista on korjattu 22.8.2016 klo 16.16: Korjaus kappaleeseen, jossa kerrotiin nyt löydettyjä puita vanhemmista puiden osista ja klooneista. Nyt jutussa kerrotaan tarkemmin, että kyse on puiden jatkumosta. 

Kolmen ja puolen kuukauden kuuri sisälsi pahoinvointilääkettä, hormoneja ja rintojen pumppausta.

Transsukupuolinen 30-vuotias nainen syötti puolisonsa synnyttämää vauvaa pelkästään omalla rintamaidollaan kuusi viikkoa.

Merkkitapauksesta raportoivat endokrinologit Tamar Riesman ja Zil Goldstein Transgender Health -lehdessä. He työskentelevät Mount Sinainin transsukupuolisen lääketieteen keskuksessa New Yorkissa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvataan sitä, että sukupuolensa miehestä naiseksi vaihtanut on onnistunut imettämään. Tällaisesta on kyllä kiertänyt tarinoita internetissä, mutta niiden todenperäisyydestä ei ole varmuutta.

Nainen haki apua Riesmanilta ja Goldsteinilta, kun hänen hänen kumppaninsa oli yli viidennellä kuukaudella raskaana. Hän oli kiinnostunut rintaruokinnasta, vauvaa odottava puoliso ei.

Aiemmin potilas oli syönyt kuusi vuotta naiselliseksi muuttavia hormoneja, ja nämä hoidot olivat yhä meneillään. Mitään leikkauksia hänelle ei ollut tehty.

Maidon erittymiseen tähtäävä kuuri sisälsi kasvavia annoksia progesteronia ja estradiolia.

Tavallisesti synnyttäneiden naisten maidontuotantoa stimuloi aivolisäkkeen etulohkosta vapautuva hormoni nimeltä prolaktiini, mutta sitä ei ole saatavana synteettisenä valmisteena. Sen sijaan maitorauhasten herättämiseen kokeiltiin pahoinvointilääkettä nimeltä domperidoni.

On näet olemassa kertomuksia siitä, että tämä lääke vauhdittaisi maidontuotantoa. Yhdysvaltain Ruoka- ja lääkevirasto FDA on kuitenkin varoittanut, ettei sitä tulisi käyttää tuohon tarkoitukseen.

Samaan aikaan nainen käytti rintapumppua rintojen stimuloimiseen. Hoidon ansiosta hänelle kasvoivat lääketieteellisen määrittelyn mukaan normaaleilta naisen rinnoilta näyttävät rinnat.

Kuukaudessa niistä alkoi herua maitotippoja. Kolmen kuukauden kuurin jälkeen maitoa valui yhteensä 227 grammaa päivässä.

Kun vauva syntyi, nainen pystyi ruokkimaan vauvaa pelkästään rintamaidolla kuusi viikkoa. Sen ajan lääkäri varmisti, että pienokainen oli terve ja kehittyi normaalisti.

Tämän jälkeen vauva alkoi saada myös äidinmaidonvastiketta, koska rintamaito ei riittänyt. Nainen jatkaa imettämistä.

Se, että transnainen tuottaa maitoa, ei itse asiassa ole yllätys. Monet lääkärit ovat havainneet, että hormoniterapia johtaa rintojen kasvamiseen.

Ei ole mitään syytä, mikseivät tällaisten rintojen maitorauhaset toimisi kuten muillakin naisilla, sanoi transsukupuolisten hoitoon erikoistunut Joshua Safer Bostonin yliopistosta New Scientistille.

On epäselvää, missä määrin määrin lääke ja hormonit tukivat maidontuottoa.

”Pelkästään rintojen stimulaatio voisi riittää”, Safer totesi.

Jos hoito osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi, se voi auttaa myös naisia, joilla on vaikeuksia imetyksessä ja naisia, jotka adoptoivat vauvan.

Transnaisen rintamaitoa ei kuitenkaan ole tutkittu. Vielä ei tiedetä, onko sen koostumus sama kuin raskauden kokeneiden ja synnyttäneiden naisten maidon. Siitäkään ei ole aavistusta, miten uudella tavalla tuotettu maito vaikuttaa vauvaan pitkällä ajalla.

Siksi hoitoa ei vielä voi suositella kenellekään, vaikka se vaikuttaakin lupaavalta.

Puhdistusaineet, deodorantit, maalit ja muut haihtuvat kemikaalit lisäävät vaarallisia pienhiukkasia ja epäterveellistä alailmakehän otsonia.

Terveyttä vaarantaville ilmansaasteille on paljastunut yllättävä lähde: öljystä valmistetut kuluttajatuotteet saippuasta maaleihin.

Niistä haihtuvat yhdisteet lisäävät ulkoilmaan päästessään pienhiukkasten ja alailmakehän otsonin muodostusta jo yhtä paljon kuin autojen päästöt, paljasti Science-lehdessä julkaistu tutkimus.

Otsoni on hengitettynä epäterveellistä, ja ilman pienhiukkaset ovat teollisuusmaissa terveydelle kaikkein vahingollisin ympäristötekijä.

Pienhiukkaset kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja pystyvät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin, pienimmät jopa verenkiertoon. Ne aiheuttavat hengityselinsairauksia ja lisäävät esimerkiksi sydänkohtauksia ja aivoverenkierron häiriöitä.

Pienhiukkasten parhaiten tunnettu lähde on palaminen. Niitä tulee suoraan savupiipuista ja pakoputkista.

Lisäksi pienhiukkasia muodostuu ilmakehän kemiallisissa reaktioissa, joissa on mukana haihtuvia orgaanisia voc-yhdisteitä.

Voc-yhdisteitä haihtuu esimerkiksi sellaisista tuotteista kuin puhdistus- ja pesuaineista, printtereiden painomusteista, kosmetiikasta, maaleista, liimoista, pinnoitteista ja hyönteismyrkyistä. Niitä tulee ilmaan myös autojen pakokaasuista ja haihtuu bensiinistä.

Kuluttajatuotteiden merkitys saastelähteenä on yllättävän suuri siihen nähden, että 95 prosenttia öljyntuotannosta käytetään polttoaineisiin ja vain viisi prosenttia muihin tuotteisiin.

Muiden tuotteiden osuus on alkanut korostua sitä mukaa, kun liikenteen päästöt ovat merkittävästi vähentyneet.

”Autot ovat sata kertaa puhtaampia kuin 50 vuotta sitten”, sanoi tutkijaryhmän jäsen Jessica Gilman Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitoksesta Noaasta Yhydsvaltain tiedeviikolla Austinissa.

Iso osa päästöistä tapahtuu sisätiloissa.

”Niillä voi olla merkittävä vaikutus, vaikka sitä ei ole aiemmin ymmärretty”, sanoi ryhmän toinen tutkija Christopher Cappa Californian yliopistosta Davisista.

Ilmiö näkyi sekä sisä- että ulkoilmasta tehdyissä mittauksissa, joita tutkijat tekivät Los Angelesissa.

Tutkijaryhmä yhdisti tutkimuksessaan teollisuuden tuotantotilastoja, yksityiskohtaista ilmakehän mittausdataa ja sisäilmatutkimuksia.

Tutkijat eivät vielä osanneet ottaa kantaa siihen, pitäisikö öljypohjaisten tuotteiden käyttöä tulosten perusteella vähentää ja mistä olisi paras luopua.

”Emme tiedä vielä. Olemme vasta tiedonhankinnan alkupisteessä”, sanoo Brian McDonald Coloradon yliopistosta Boulderista.

Helppoa haihtuvien kemikaalien hallinta ei ainakaan ole. Ne kuuluvat kehittyneissä maissa lähes jokaisen arkipäivään, ja niiden tehtävä on nimenomaan haihtua.

Puhdistusaineita ja deodorantteja ei ole tarkoitettu jäämään märäksi kelmuksi iholle tai pestävään pintaan.

”Yleensä hyvä pääsääntö on käyttää mahdollisimman vähän erilaisia kemikaaleja”, sanoi Cappa.