Pakolaisleirillä Kreikan ja Makedonian rajalla ihmiset odottivat pääsyä eteenpäin. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Pakolaisleirillä Kreikan ja Makedonian rajalla ihmiset odottivat pääsyä eteenpäin. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Kyselyssä 18 000 äänioikeutettua 15:stä Euroopan maasta pantiin arvioimaan turvapaikanhakijoiden profiileita.

Kidutettu, koulutettu ja kristitty. Nämä ovat piirteitä, jotka tekevät turvapaikanhakijasta hyväksyttävän, paljasti 15 Euroopan maan asukkaiden asenteita kartoittanut tutkimus.

Tulokset olivat samankaltaisia jokaisessa maassa vastaajien iästä, koulutuksesta, tuloista ja poliittisesta kannasta riippumatta, kertovat Stanfordin yliopiston tutkijat Science-lehdessä.

Eurooppa vastaanotti viime vuonna noin 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta – ja lisää tulee, koska Lähi-idän ja monien muiden seutujen konfliktit jatkuvat.

Turvapaikanhakijat jakaantuvat kuitenkin epätasaisesti. Esimerkiksi Saksa ja Ruotsi käsittelevät väkilukuunsa nähden paljon hakemuksia, Britannia ja Tšekki suhteellisesti varsin vähän.

Millaisia turvapaikanhakijoita eurooppalaiset sitten ovat valmiita hyväksymään? Asiaa on tutkittu varsin vähän, ja valtaosa selvityksistä on tehty ennen meneillään olevaa pakolaiskriisiä.

Tutkija Jens Hainmueller Stanfordin yliopistosta kollegoineen toteutti nyt kyseyn, johon vastasi 18 000 äänioikeutettua 15:stä Euroopan maasta. Heidät pantiin arvioimaan turvapaikanhakijoiden profiileita, jotka vaihtelivat satunnaisesti yhdeksän ominaisuuden suhteen.

Tulos oli, että eurooppalaiset antaisivat etusijan turvapaikanhakijoille, jotka on helppo työllistää ja joiden taustakertomus on johdonmukainen. Kidutettu tai muuten vainottu ansaitsee mielestämme turvapaikan. Kristitty on mieluisampi tulija kuin muslimi.

”Eurooppalaiset äänestäjät eivät suhtaudu turvapaikanhakijoihin tasapuolisesti”, tutkijat toteavat Sciencessä. Halukkuus hyväksyä hakijoita vaihtelee suuresti tiettyjen ominaisuuksien perusteella.

Asenteet olivat samankaltaisia iästä, koulutuksesta, tuloista ja poliittisesta ideologiasta riippumatta, ja ne pätivät kaikissa tutkituissa maissa.

Turvapaikanhakijat, jotka ovat aiemmin työskennelleet vaativissa ammateissa kuten lääkäreinä tai opettajina, hyväksytään herkemmin kuin esimerkiksi siivoojat tai maanviljelijät, saati työttömät.

Kielitaitoakin arvostetaan: jos turvapaikanhakija osaa isäntämaan kieltä, hänet kelpuutetaan herkemmin kuin ummikko. Nuori otettaisiin pakolaiseksi halukkaammin kuin eläkeikää lähestyvä.

Tutkijoiden mukaan tulokset kertovat, että odotettavissa oleva taloudellinen panos tai rasite kansantaloudelle on tärkeässä asemassa kantaväestön suhtautumisessa turvapaikanhakijoihin.

Taloudelliset syyt sen sijaan eivät mielestämme riitä perusteeksi turvapaikan saamiseen. Ne eivät oikeuta turvapaikkaan kansainvälisten sopimustenkaan mukaan.

Eurooppalaisten mielestä myös poliittinen, uskonnollinen tai etninen vaino on pätevä syy turvapaikan saamiseen. Etusijan saavat kidutetut tai muuten haavoittuvassa asemassa olevat. Jos hakijan taustakertomus on aukoton, hänet hyväksytään helpommin kuin sellaisen, jonka tarina ei ole johdonmukainen.

Myös uskonnolla on merkitystä. Kristitty tai agnostikko otetaan vastaan kernaammin kuin muuten samanlainen henkilö, joka on muslimi. Oikeistolaisiksi itsensä luokittelevilla vastaajilla tämä tieto painoi tuplasti enemmän kuin vasemmistolaisilla.

Vastaajat suosivat korkeaa koulutusta, ja heillä oli kielteinen ennakkoasenne muslimeihin jopa silloin, kun he arvioivat vainottuja ja lain mukaan selkeästi turvapaikkaan oikeutettuja hakijoita.

”Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että uskonto tai ammattitaito ei saa vaikuttaa turvapaikan myöntämiseen”, tutkijat kirjoittavat.

”Toisaalta tuloksemme paljastavat, että humanitaariset seikat olivat kaikenmaalaisille vastaajille olennaisia siinä, keitä he olivat valmiita hyväksymään, tulivatpa he mistä hyvänsä ja olivat keitä tahansa. Tämä vihjaa, että ihmiset ovat osittain sisäistäneet kansainvälisen pakolaissopimuksen keskeiset tekijät.”

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983
Liittynyt22.7.2011

Eurooppalaisille kelpaa kidutettu, koulutettu ja kristitty turvapaikanhakija

Käyttäjä_xxxx kirjoitti: Aika itsestäänselviä asioita. Mieluiten oikeissa henkeä uhkaavissa hädissä olevia ihmisiä tulisi auttaa. Kuka haluaa mahdollisesti radikalisoituvia, työtä välttäviä ja kansantaloutta syöviä pakolaisia kotimaahansa? Jos tuosta poistaa sanan "pakolainen", niin olemme totuuden äärellä.
Lue kommentti
Cambridgen yliopiston kokeessa kuvattiin lämpökameralla jääkylmässä vedessä pidettyjä käsiä. Kuva: Stephanie Payne
Cambridgen yliopiston kokeessa kuvattiin lämpökameralla jääkylmässä vedessä pidettyjä käsiä. Kuva: Stephanie Payne

Kylmässä ihmisen elimistö uhraa ensimmäisenä ääreisosat supistamalla sormien ja varpaiden verenkiertoa.

Lihaksikasta vartaloa sopii esitellä helteellä rannalla, mutta siitä on hyötyä myös pakkasella. Tähän päätyi American Journal of Physical Anthropology -lehdessä ilmestynyt tutkimus.

Treenatun kropan omistajan kädet palelevat vähemmän kuin laihan tai lihavan. Lihaskimppu saa kylmässä toisenlaisia ihmisiä vähemmän paleltumia näppeihinsä. Hän saattaa myös suoriutua muita paremmin sorminäppäryyttä vaativista tehtävistä hyytävissä oloissa.

Cambridgen yliopiston biologisen antropologian tutkijat havaitsivat, että lihasmassan määrä ennustaa, paljonko lämpöä karkaa käsistä kylmässä. Sen sijaan ihmisen painon, koon tai rasvan osuuden perusteella ei voi päätellä, palelevatko hänen näppinsä herkästi.

Tämä selittää, miksi vanhukset usein hytisevät kylmästä. Heillä lihakset ovat alkaneet rapistua ja lihasmassa vähentyä.

”Ihmiselimistö on hämmästyttävä, dynaaminen järjestelmä, joka käyttää lihaksia lämmön tuottamiseen, jotta loput, muun muassa kädet, pysyisivät lämpiminä”, sanoo tutkimusta johtanut Stephanie Payne EurekAlert-uutispalvelun mukaan.

Moni luulee, että lihavuus suojaisi palelemiselta, koska rasva eristää. Näin ei tuoreen tutkimuksen mukaan ole, vaan lihakset ovat keskeisemmässä osassa lämmönsäätelyssä.

”Valkoinen rasva toimii lähinnä suojaavana eristeenä. Sillä voi olla merkitystä lämpimänä pysymiselle silloin, kun koko keho altistuu kylmälle vaikkapa avannossa uidessa”, sanoo erikoistutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitokselta Oulusta.

Vielä vähemmän lämmittää isoista rasvapallosista ja sidekudoksesta muodostuva selluliitti. Sekin kyllä eristää jonkin verran.

Sen sijaan ruskea rasva tuottaa lämpöä. Sitä on jonkin verran vastasyntyneillä ja ihmisillä, jotka viettävät paljon aikaa ulkosalla. Nimi tulee siitä, että ruskeassa rasvakudoksessa on paljon verisuonia ja rasva jakautuu moniin pisaroihin soluissa.

Käsissä on harvoin kovin paljon minkäänlaista rasvaa, ja niiden lihaksetkin ovat pienet.

Käsillä on laaja pinta-ala suhteessa tilavuuteen, mikä voi aiheuttaa ongelmia kylmissä oloissa, Payne toteaa. Siksi hänen ryhmänsä tutki ihmisen vartalon koon ja koostumuksen vaikutusta lämmön menettämiseen ja uudelleen lämpenemiseen juuri käsissä.

Lihasten kyky tuottaa lämpöä on tunnettu pitkään, mutta Paynen tiimi on ainakin omasta mielestään tutkinut sormien kylmettymistä uudenlaisella koeasetelmalla.

Kokeeseen osallistui 114 vapaaehtoista yliopisto-opiskelijaa ja paikallista asukasta Britannian Cambridgesta. Naisia oli vähän enemmän kuin miehiä.

Koehenkilöt mitattiin ja punnittiin ja heidän vartalonsa rasva- ja lihaspitoisuudet analysoitiin. Sitten jokainen heistä työnsi kätensä jääkylmään veteen kolmeksi minuutiksi. Tutkijat seurasivat lämpökameran avulla, kuinka nopeasti kunkin kädet lämpenivät jälleen.

Osallistujat olivat 18–50-vuotiaita ja heidän sukujuurensa olivat eurooppalaisia. Alkuperä on tärkeä asia, sillä monet kylmissä paikoissa elävät ihmisyhteisöt ovat sopeutuneet viileään. Heillä saattaa esimerkiksi olla suhteessa muita enemmän lihasmassaa kehossaan.

Ihmiset ottaisivat tiedon maapallon ulkopuolisesta mikrobielämästä avosylin vastaan.

Elokuva- ja viihdeteollisuus on tehnyt kaikkensa, jotta maapallolle saapuvat vieras elämä ja äly näyttäytyisivät kielteisessä valossa. Mutta ihmisten reaktio siihen ei ole samansuuntainen – ei ainakaan, jos puhutaan mikrobitason elämästä.

Aiemmin on tutkittu enemmän julkisia reaktioita siihen, jos saataisiin viestejä elämästä muualla. Nyt sosiaalipsykologian professori Michael Varnum Arizonan yliopistosta keskittyi mahdollisiin mikroskooppisen elämän löytöihin avaruudesta.

Ensin ryhmä selvitti joukkoviestimen julkaisemien artikkelien kieltä. Niissä kerrottiin Maan ulkopuolista elämää koskevista todisteista.

Varnum esitteli tuloksia viime viikon lopulla Yhdysvaltain tiedeviikolla Austinissa Texasissa.

Yksi tutkituista uutisista oli Nasan ilmoitus vuonna 1996. Tutkijat kertoivat silloin, että Marsista Maahan tulleessa meteoriitissa oli mahdollisesti mikrobeja. Toinen uutinen oli Tabbyn tähdestä. Se himmeni ja sykki muutama vuosi sitten niin oudosti, että syyksi ehdotettiin vieraan älyn tekemiä rakennelmia.

Kielellinen tunneanalyysi paljasti, että uutisten sävyssä oli enemmän myönteistä kuin kielteistä.

Lisksi Varnum tutki erillisissä kokeessa kussakin satojen tavallisten ihmisten reaktioita vieraan elämän löytöihin.

Yksi joukko sai verkossa luettavakseen uutisartikkelin, joka ilmoitti että Maan ulkopuolisia mikrobeja oli löydetty. Vastaajat pohtivat sitten, mitä uutinen merkitsi heille itselleen ja miten ihmiskunta reagoisi siihen.

Toinen ryhmä jaettiin kahtia. Toiset lukivat artikkelin, jossa kerrottiin vuoden 1996 mikrobien löydöstä, ja toiset artikkelin tutkijoista, jotka valmistivat keinotekoista elävää solua.

Tutkimus paljasti, että vastauksissa myönteinen kieli oli yleisempää kuin kielteinen. Vastaajat uskoivat, että maan ulkopuolinen elämä toisi enemmän etuja kuin riskejä.

Vastaajat tuntuivat kuitenkin ajattelevan, että koko ihmiskunta olisi vähemmän innostunut löydöstä kuin he itse olivat.

Omat vastaukset kuviteltuihin ilmoituksiin sisälsivät keskimäärin yli viisi prosenttia myönteisiä sanoja ja 1,32 prosenttia kielteisiä sanoja. Kun vastaajat pohtivat koko ihmiskunnan vastausta, olivat samat luvut 3,81 prosenttia positiivisia ja 2,97 prosenttia kielteisiä.

Vastaajien ikä, sukupuoli, tulot ja muut muuttujat eivät vaikuttaneet juuri lainkaan vastauksissa, sanoi Varnum.

Vastaajat olivat myönteisempiä luettuaan uutisia Marsin mikrobeista kuin silloin, kun uutiset kertoivat elämän luomisesta laboratoriossa Maan päällä. Tutkija Varum tulkitsee tämän niin, että mahdollisuus löytää vierasta elämää on ihmisten mielessä jotain erityistä.

Tutkimus tarkasteli vain yhdysvaltalaisten vastauksia. Se keskittyi vieraaseen elämään vain mikrobien tasolla.

Puutteistaan huolimatta työ tarjoaa kuitenkin käsityksiä siitä, miten ihmiset reagoivat vieraan elämän löytymiseen.

”Vastaus näyttää olevan, että otamme vieraan elämän vastaan aika myönteisesti”, tutkijat kirjoittavat.

Viimeksi Varnumin ryhmä on tutkinut sitä, kuinka ihmiset ottivat vastaan aurinkokunnan ulkopuolelta tulleen asteroidin, Oumuamuan. Sitä kerrottiin paljon vuodenvaihteessa.

”On rohkaisevaa, että ihmiset ovat nähtävästi innostuneita mikrobien elämän löytämisestä Maan ulkopuolelta”, sanoo professori Lewis Dartnell Guardianille. Hän on astrobiologi Westminsterin yliopistossa Britanniassa.

”Emme ehkä koskaan kohtaa älykkäitä avaruusolioita, mutta valmisteilla on useita luotaimia, jotka voisivat löytää merkkejä mikrobeista.”

Tutkimus julkaistiin äskettäin Frontiers in Psychology -tiedelehdessä.