Tärkein omaisuus pakattiin mukaan evakkomatkalle Karjalasta kesällä 1944. Kuva: Museovirasto
Tärkein omaisuus pakattiin mukaan evakkomatkalle Karjalasta kesällä 1944. Kuva: Museovirasto

Suurin muutos väestössä tapahtui Uudellamaalla, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Pohjanmaalla muutosta on tapahtunut sen sijaan vähiten.

Suomalaisten geeniperinnössä näkyvät vahvasti toisen maailmansodan muuttoliike ja sen jälkeinen kaupungistuminen, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkijat selvittivät lähihistorian tapahtumien vaikutusta suomalaisten sukutaustaan ja havaitsivat, että Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan alueen evakuoiminen on myllännyt suomalaisten geeniperintöä merkittävästi.

Tulosten perusteella 400 000 siirtokarjalaisen muuttoliike 1940-luvulla vaikutti väestön sekoittumiseen jopa enemmän kuin seuraavalla vuosikymmenellä alkanut siirtymä maalta kaupunkeihin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkimuksen aineisto koostui yli 18 000:n vuosina 1923–1987 syntyneen suomalaisten dna-näytteistä, syntymävuodesta ja asuinpaikasta. Tiedot kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Finriski-aineistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näiden tietojen avulla tutkijat jakoivat suomalaiset kymmeneen vertailuryhmään heidän geneettisen sukutaustansa ja maantieteellisen sijaintinsa perusteella. Kartalla vertailuryhmät sijoittuivat Länsi-Lappiin, Itä-Lappiin, Kuusamoon, Kainuuseen, Savo-Karjalaan, luovutettuun Karjalaan, Keski-Suomeen, Lounais-Suomeen, Pohjanmaahan ja Kokkolaan.

Tavoitteena oli selvittää, miten näiden ryhmien perimä vaihteli Suomessa viime vuosisadan muuttoliikkeiden seurauksena. Tutkimus on julkaistu Plos Genetics -tiedelehdessä, ja lisäksi sen tuloksia voi seurata hankkeen verkkosivuilta.

Tulokset paljastivat, että väestön sekoittumisessa oli Suomen sisällä huomattavan suuria eroja.

Esimerkiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä ylivoimaisesti hallinneen lounaissuomalaisen vertailuryhmän osuus pieneni tutkimusjakson aikana yli 20 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan etenkin itäsuomalaisten sukutaustojen osuus näillä alueilla kasvoi.

Etelä-Karjalassa geneettinen sukutausta pysyi tutkimusjakson aikana suunnilleen samanlaisena. Tutkijoiden mukaan näin suuret ja nopeat muutokset viittaavat siihen, että Suomessa on 1900-luvulla muutettu enemmän idästä länteen kuin lännestä itään.

Siirtokarjalaisten muuttoliikkeellä oli väestön sekoittumiseen kaikkein merkittävin vaikutus, mutta länteen muutettiin myös muualta Itä-Suomesta, kertoo Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkija Sini Kerminen.

”Toisen maailmansodan jälkeen nähdään siirtymää muun muassa Pohjois-Karjalan ja Savon alueelta Uudellemaalle, eli taustalla on varmasti myös yleinen muuttoliike etelän suuriin kaupunkeihin.”

Vähiten muutosta väestön perimässä havaittiin tutkimuksen perusteella Pohjanmaalla. Siellä karjalainen sukutausta kasvoi voimakkaasti sota-aikana mutta hävisi suurimmaksi osaksi jo 1950-luvulle tultaessa. Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa karjalaisen perimän osuus sen sijaan vakiintui sota-ajan tasolle.

”Se tarkoittaa, että karjalaiset evakot eivät jostain syystä jääneet Pohjanmaalle asumaan vaan jatkoivat sieltä matkaansa jo ennen seuraavan sukupolven syntymää.”

Tutkijoiden mukaan väestön geneettistä rakennetta ei ole missään muualla maailmassa tutkittu ajallisesti ja maantieteellisesti yhtä tarkasti kuin Suomessa.

Tulevaisuudessa tällaista yksityiskohtaista tietoa voidaan käyttää esimerkiksi geenitietoa hyödyntävissä lääketieteellisissä hankkeissa, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Matti Pirinen.

”Jos halutaan esimerkiksi selvittää sairauksien geneettisiä riskitekijöitä, se tapahtuu vertaamalla sairastuneiden ihmisten genetiikkaa terveisiin ihmisiin. Tällaisessa tilanteessa meidän pitää varmistua siitä, että erot sairastuneiden ja terveiden ihmisten välillä johtuvat heidän geeneistään eikä esimerkiksi väestörakenteesta.”

Lisäksi Suomessa on käynnissä hanke, jossa pyritään ennustamaan ihmisten sairastumisriskiä aiempaa tarkemmin heidän geenitietonsa perusteella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla