Facebookin kyltti Menlo Parkissa Kaliforniassa. Kuva: Minette Lontsie
Facebookin kyltti Menlo Parkissa Kaliforniassa. Kuva: Minette Lontsie

Facebookilla saattaa olla 50 vuoden päästä enemmän kuolleita kuin eläviä käyttäjiä.

Facebookissa voi olla 50 vuoden päästä jopa enemmän kuolleiden profiileja kuin eläviä aktiivisia käyttäjiä, Oxfordin yliopiston internetinstituutin tekemä analyysi kertoo.

Jos maailman suosituin somepalvelu jatkaisi kasvuaan nykyisellä vauhdilla, 4,9 miljardia käyttäjää ehtii kuolla vuoteen 2100 mennessä, analyysin tekijät laskevat.

Brittiyliopiston tutkijat herättelevät analyysillä keskustelua siitä, mitä ihmisten verkkoon jättämälle aineistolle tapahtuu heidän kuolemansa jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Nämä tilastot nostavat uusia ja vaikeita kysymyksiä siitä, kenellä on oikeus kaikkeen tähän dataan, miten sitä pitäisi hallita vainajien perheiden ja ystävien kannalta parhaalla tavalla ja miten tulevaisuuden historioitsijat voisivat käyttää sitä menneisyyden ymmärtämiseksi”, analyysia johtanut Oxfordin internetinstituutin tohtoriopiskelija Carl Öhman sanoo tutkimustiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt lähes kaikki kuolleiden ihmisten käyttäjätunnusten ja salasanojen takana oleva digiomaisuus jää verkkoon, ellei vainaja ole erikseen järjestänyt perikunnalle siihen pääsyä.

Öhman ja hänen kollegansa David Watson laativat Facebookin tulevien vuosikymmenien ”kuolleista sieluista” kaksi eri skenaariota.

Ensimmäisen – vaikkakin epätodennäköisen – skenaarion pohjana on somepalvelun viime vuoden käyttäjämäärä. Facebookilla oli viime vuoden lopussa 2,32 miljardia aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä luku oli 2,38 miljardia käyttäjää, yhtiö kertoi viime viikolla.

Käyttäjämäärä ei siis ensimmäisessä skenaariossa enää kasvaisi viime vuoden tasosta. Tällöin vähintään 1,4 miljardia käyttäjää ehtisi kuolla vuoteen 2100 mennessä.

Tässä laskelmassa kuolleiden käyttäjien määrä ylittäisi elävien käyttäjien määrän noin 50 vuodessa.

Laskelmat perustuivat YK:n toissa vuonna julkaistuun maapallon väestöennusteeseen vuosille 2000–2100.

Vaikka viime vuoden käyttäjämäärään perustuva skenaario on epätodennäköinen, sosiaalisen median ja erityisesti Facebookin käytön vähenemisestä on keskusteltu viimeksi kuluneen vuoden aikana paljon.

Facebook kertoi viime vuonna kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, että sen päivittäiset käyttäjämäärät Euroopassa olivat kääntyneet ensimmäistä kertaa koskaan laskuun. Vuoden viimeisellä neljänneksellä käyttäjämäärät palasivat kasvu-uralle.

Toisen skenaarion mukaan Facebook jatkaisi kasvuaan nykyisellä 13 prosentin vuosivauhdilla, kunnes se saavuttaa jokaisen maan tietyssä ikäryhmässä katon.

”Tämä katto määrittää ikkunan, jonka puitteisiin voimme odottaa kuolleiden profiilien todellisen määrän osuvan”, Öhman ja Watson kirjoittavat Big Data & Society -tiedelehdessä.

Tässä skenaariossa kuolleiden profiilien määrä ylittäisi elävien käyttäjien määrän vasta ensi vuosisadan alkupuolella, vaikka kuolleiden osuus olisi toki jo tulevina vuosikymmeninä merkittävä.

Todellinen kuolleiden profiilien määrä ja osuus löytyy kirjoittajien mukaan todennäköisesti ykkös- ja kakkosskenaarion välistä.

Tulevaisuudessa saatamme nähdä esimerkiksi merkittävän kulttuurisen muutoksen tavassa, jolla kuolleiden ihmisten profiileja poistetaan, Öhman ja Watson huomauttavat.

Nykyisellään ei ole olemassa mitään yhtä vakiintunutta tapaa, jolla vainajan läheiset hoitavat kuolleen jättämää digitaalista aineistoa tämän kuoleman jälkeen.

Facebook voi esimerkiksi mennä myös konkurssiin.

Vainajan verkkoon jättämä someprofiili herättää usein vaikeita kysymyksiä ihmisen digitaalisen omaisuuden perinnöstä ja kuoleman jälkeisestä yksityisyydensuojasta.

Mutta lisäksi nämä profiilit muodostavat enemmän kuin osiensa summan, kirjoittajat huomauttavat. Niistä tulee osa jaettua digitaalista perintöämme ja ne voivat olla tulevaisuuden historioitsijoille mittaamattoman arvokasta materiaalia. Niistä voi siten tavallaan tulla yleishyödyllisiä.

Siksi tästä omaisuudesta pitäisi Öhmanin ja Watsonin mukaan käydä keskustelua, johon osallistuu niin valtioita, kansalaisjärjestöjä kuin yliopistojen, kirjastojen ja museoiden edustajia.

Kun ihminen kuolee, perikunta ei siis saa haltuunsa sometilien sisältöä, ellei vainaja ole erikseen tätä ennen kuolemaansa ole järjestänyt.

Ihmisen on elinaikanaan mahdollista määrittää joku omista Facebook-kavereista omaksi somepalvelun perintöyhteyshenkilöksi.

Tämä perintöyhteyshenkilö voi muun muassa pyytää tilin sulkemista kuoleman jälkeen tai asettaa sen muistotilaan. Perintöyhteyshenkilö voi ladata kopion vainajan Facebookissa olevassa sisällöstä, jos tilin omistaja on eläessään antanut siihen luvan, mutta hän ei voi kirjautua vainajan käyttäjätilille, lukea tämän viestejä, poistaa kavereita tai lähettää uusia kaveripyyntöjä.

Lähisukulaiset ja pesänjakajat voivat myös pyytää Facebookilta tilin sulkemista tai muistotilaan asettamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla